Korkeakoulutuksen saavutettavuus on oikeudenmukaisuuskysymys
Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja. Näiden tavoitteiden toteutumista hallitus pyrkii parhaillaan toteuttamaan lausuntokierroksella olevan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman avulla. Kyse ei ole ainoastaan koulutuspolitiikasta. Koulutustaso on vahvavasti yhteydessä myös paremman työllisyyden sekä terveyden ja hyvinvoinnin kanssa.
Työtä, turvaa ja reilut työehdot myös nuorille
Työelämässä tapahtuu isoja muutoksia muun muassa työmarkkina- ja sopimusjärjestelmässä ja työnteon muotojen moninaistuessa. Nuorten tiedot työelämästä ovat pitkälti oman aktiivisuuden, kesätyökokemusten sekä vanhempien ja ystävien varassa. Peruskoulussa, toisella asteella ja korkeakoulussa opintoihin kuuluu liian vähän perehtymistä työelämän pelisääntöihin.
Opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista on tuettava – nyt
Akavan opiskelijat esittää opintopisterajojen väliaikaista poistamista, resurssien lisäämistä henkilökohtaiseen ohjaukseen ja opiskelijoiden korkeakouluyhteisöön integroitumisen tukemista. Nämä ovat tärkeitä toimia korkeakouluopiskelijoiden jaksamisen tueksi.
Mitä koronan jälkeen – korkeakoulujen alettava suunnitella toimintaa koronan jälkeen
Korkeakouluissa on aika luoda strategiat ja kattavat suunnitelmat koronan jälkeiseen aikaan. Paluu entiseen ei ole vaihtoehto. Etäopetuksesta ja koulutuksen digitalisaatiosta on opittu paljon korona-aikana, mikä pitää käyttää hyödyksi jatkossa. On myös panostettava viipymättä opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin.
Vain oikein mitoitettu yrittäjän eläkevakuutus tuo riittävää turvaa
Yrittäjän ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kivijalkana toimii yrittäjän eläkevakuutus (YEL). YEL-työtulo paitsi määrittää yrittäjän tulevan eläketurvan tason, se antaa pohjan myös muulle yrittäjän ansiosidonnaiselle sosiaaliturvalle.
Kehitämmekö työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää eteenpäin vai peruutammeko jopa sata vuotta taaksepäin?
Suomalainen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä on rakentunut vahvasti sopimusyhteiskuntaa kunnioittavien periaatteiden varaan. Ratkaisuja on tehty sopimalla, ei riitojen ja kärjistysten kautta. Tämä on tuonut oikeudenmukaisuutta ja tasapainoa työmarkkinoille sekä edistänyt sitoutumista tehtyihin sopimuksiin.