Työn tekemisen on oltava turvallista kaikissa olosuhteissa

Kansainvälisen työjärjestön ILOn koordinoimaa kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 28. huhtikuuta, kun olemme eläneet yli vuoden poikkeusolosuhteissa. Pandemia on vaikuttanut työelämään ja työn tekemisen tapoihin sekä nostanut esiin uusia vaatimuksia työturvallisuudelle. Se on myös muistuttanut, että turvallinen ja turvallisesti tehtävä työ ei ole itsestäänselvyys.

28.4.2021

Meneillään on käynnissä valtava kokeilu etä- ja läsnätyöstä sekä niiden yhdistämisestä. Reilu puolet työntekijöistä on ollut läsnätöissä koko pandemian ajan. Pelko ja huoli on konkreettisesti ollut läsnä, kun työtä on tehty työpaikoilla epävarmuudessa ja pyritty suojautumaan ja estämään tartunnat ja sairastuminen. Työhön liittyviä järjestelyjä ja toimintatapoja on jouduttu muokkaamaan ja palautumisen mahdollisuudet ovat olleet monessa työssä rajalliset.

Etätyössä on siirretty työt kokonaan tai suurelta osin verkkoon ja virtuaalimaailmaan. On opittu uusia työtapoja ja työvälineiden käyttöä välillä kantapään kauttakin ja etätyöt sujuvat ja hommat hoituvat. Aluksi etätyöntekijät kokivat pääosin myönteistä kuormituksen tasaantumista, mutta pandemian jatkuessa uupumus on kasvanut.

Työturvallisuus vaatii johtamista ja osaamista kaikilta. Turvallisuusjohtaminen vaikuttaa henkilöstön fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Se vaikuttaa yrityksen ja organisaation kannattavuuteen ja tuottavuuteenkin. Jotta työturvallisuusriskit tunnistetaan ja saadaan ne arvioitua, tarvitaan jatkuvaa työtä ja yhteistoimintaa. Toimintaympäristö muuttuu yhä epävakaammaksi. Työturvallisuusasioiden osaaminen takaa paremmat toimintamahdollisuudet vaihtuvissa olosuhteissa. Vaikka toivomme kaikki, että pandemiat eivät toistuisi, siitä ei ole mitään takeita.

Työnantajan on huolehdittava, että työtä voidaan tehdä turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa, myös etätyössä, vaikka työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa etätyön työolosuhteita. Etätyössä tarvitaan yhtä lailla työaikasuojelua kuin työpaikalla tehtävässä työssä. Työajanseuranta on mahdollista järjestää kaikille nykyteknologian avulla ja työaikakirjanpito toimii hyvänä apuvälineenä sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle. Tämä helpottaa kuormittumisen seurantaa, jota ei etätyössäkään pidä unohtaa. Etätyössä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen tapahtuu huomaamatta, mikä vaatii myös työntekijältä hyviä itsensä johtamisen taitoja. Työturvallisuuslaissa on ergonomiaan liittyviä työnantajavelvoitteita, joita on sovellettava mahdollisuuksien mukaan etätyössä.

Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus kattaa etätyön, mutta rajatusti. Vakuutusturva etätyössä on kuitenkin sidottu tarkkarajaisesti työn tekemiseen. Esimerkiksi työn lomassa kahvinkeitossa tapahtunut tapaturma rajataan vakuutuksen ulkopuolelle, samoin etätyöpäivän aikana sattunut tapaturma, joka sattuu matkalla lasta päivähoidosta noutaessa, vaikka se läsnätyössä katsottaisiin työmatkalla tapahtuneeksi hyväksytyksi poikkeamaksi reitillä työpaikalta kotiin. Työnantaja voi ottaa vapaaehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen tai etätyövakuutuksen kattamaan edellä mainitut tilanteet. Etätyön ja työn eri muotojen yhdistelemisen lisääntyessä etätyön vakuuttaminen pitää saada tarkkarajaiseksi ja kattavaksi.

Mitä tapahtuu työelämässä, kun pandemia on ohitse? Moni arvelee, että paluuta entiseen ei ole. Puhumme työnteon eri tapojen yhdistelmästä eli ”hybridityöstä”, joka luultavasti olisikin todennäköisesti tapa lisätä joustavuutta, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Toivottavasti emme sivuuta korona-ajan oppeja, vaan osaamme hyödyntää ne ja luoda uusia, parempia toimintatapoja työelämässä. Työturvallisuutta unohtamatta.

Lisätietoja:

Lotta Savinko

Lotta Savinko

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö

+358 40 5044356

Lue lisää aiheesta