Ikä on vain numero
Ikääntyneiden työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita heikompi, ja heidät halutaan saada nykyistä tehokkaammin pysymään työelämässä. Ikääntyneet ovat yksi tärkeä ryhmä myös tavoitteessa saada Suomen työllisyysaste nostettua 75 prosenttiin. Todellisuus on kuitenkin karu: Ikäsyrjintä on Suomessa valitettavan yleistä ja kaikki ikääntyneet, myös korkeakoulutetut, kokevat työllistymisen vaikeaksi, ellei peräti mahdottomaksi.
Elämää brexitin jälkeen – kahden kerroksen väkeä ja irtiottoja direktiiveistä
Miltä pohjalta järjestetään jatkossa EU:n ja Britannian yhteiselo? Ero astuu voimaan 1. helmikuuta ja vuosi 2020 on siirtymäkautta, jonka aikana tuleva suhde on neuvoteltava.
Työterveysyhteistyön haasteena henkinen kuormitus
Työ antaa ihmiselle paljon, mutta kaikkeen tekemiseen liittyy myös kuormittuminen, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aivotyöhön ja vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ei voi mitata samalla tavalla kuin lihasten kuormittumista. Kuitenkin olemme pitkään yrittäneet soveltaa samoja keinoja psykososiaalisiin tekijöihin liittyvän haitallisen kuormituksen ehkäisyssä ja korjaamisessa kuin ruumiillisella puolella – vaihtelevin tuloksin.
Näin voit auttaa maahanmuuttajaa työllistymään
Maahanmuuttajien määrä Suomessa on edelleen verrattain pieni, mutta suhteellinen osuus kasvaa nopeasti. Vaikka pienenevien ikäluokkien maassamme on puutetta osaavasta työvoimasta, monilla ulkomaalaistaustaisilla on vaikeuksia päästä työelämään, löytää osaamistaan vastaavaa työtä tai saada riittävää tukea työllistymiselleen.
Madridin ilmastokokouksessa on sähköä ilmassa
YK:n ilmastokokous COP25 on Madridissa jo loppusuoralla. Kokouksessa on tavoitteena saada aikaan muun muassa Pariisin sopimukseen liittyvän markkinamekanismin säännöt, jotka jäivät edellisessä, Katowicen kokouksessa auki. Lisäksi esillä on ilmastonmuutoksesta aiheutuvia aineellisia vahinkoja ja menetyksiä koskevan mekanismin arviointi ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintaohjelman arviointi.
Suomen EU-puheenjohtajuus menestys, vaikka vähän sisältösaavutuksia – pari asiaa olisi silti pitänyt tehdä toisin
Suomen kolmas Euroopan unionin puheenjohtajuuskausi on loppumaisillaan. Tammikuusta ruorin vääntäjäksi astuu Kroatia. On aika arvioida, miten puheenjohtajuus onnistui ja mitä saatiin aikaan.