Suomi allekirjoitti YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuonna 1970. Kansainvälisistä ja kansallisista sitoumuksista huolimatta rasismin vastaisia toimia tulee edelleen vahvistaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksen (2023) mukaan sille tulleet syrjintäepäilyt osoittavat, että syrjintä ja rasismi ovat edelleen vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa, käytännöissä, instituutioissa ja asenteissa.
Myös Punaisen ristin kyselytutkimuksen (2024) mukaan valtaosa Suomessa asuvista on on nähnyt tai kokenut rasismia, mutta vain harva on puuttunut havaitsemaansa toimintaan. Toivoa antava havainto on, että nuoret ovat muita innokkaampia rasismiin puuttumisessa.
Inhimillisten syiden rinnalla rasismilla on suoria negatiivisia vaikutuksia elinkeinopolitiikkaan. Harmaantuvan maamme väestönkasvu on riippuvaista maahanmuutosta. Maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt merkittävästi Suomessa vuodesta 2010 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 ulkomaan kansalaisia oli Suomessa 372 973 henkilöä. Moni heistä on keskittynyt kasvukeskuksiin. Ulkomaan kansalaisten osuus on suurin Vantaalla (17,1 %), Närpiössä (16,8 %), Espoossa (15,7 %), Helsingissä (11,9 %) ja Pietarsaaressa (11,9 %).
Osaajista käytävässä kansainvälisessä kilpailussa on varmistettava, että Suomi todella on hyvä paikka asua ja elää aivan jokaiselle. Rasismille tai syrjinnälle ei tule antaa minkäänlaista jalansijaa maassamme. Työvoimapulasta ja työelämän kohtaanto-ongelmista painiskeleva Suomi ei yksinkertaisesti pärjää ilman osaavaa työvoimaa ja entisestään voimakkaampaa maahanmuuttoa.
Akava on sitoutunut toimimaan yhdenvertaisen, tasa-arvoisen, syrjimättömän ja antirasistisen työelämän ja koko yhteiskunnan puolesta. Sen mukaan oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa lainsäädäntö, käytännön toimet ja ihmisten asenteet tukevat näitä tavoitteita. Konkreettisena toimenpiteenä Akava on päivittänyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteensa vuosille 2025–2029. Ne toimivat työkaluna koko Akava-yhteisön kohti tasa-arvoista ja yhdenvertaista Suomea.
Päivitetyt linjaukset on raportoitu myös osana valtioneuvoston rasismin vastaisia toimia. Hyvää tarkoittavien julistusten rinnalla on varmistettava, että rasismin vastaisia toimia toteutetaan myös käytännössä. Tässä meistä jokaisella on vastuumme, vähintään puuttumalla havaitsemaamme rasistiseen toimintaan.
