Sosiaaliturvakomitea on kuluvan hallituskauden aikana kartoittanut perusteellisesti sosiaaliturvan ongelmakohtia. Tätä työtä tehtiin jo edellisellä hallituskaudella Toimi-hankkeen puitteissa. Laajassa selvitystyössä on syntynyt kattava näkemys sosiaaliturvan kehittämistarpeista. Sosiaaliturvakomitea on viestinyt työskentelystään avoimesti, mikä on lisännyt kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa ja osallistua keskusteluun.
Ongelmakohtia kartoitettaessa on toisaalta olennaista tunnistaa myös mikä sosiaaliturvajärjestelmässämme on hyvää ja toimivaa. Tämä on tärkeää, jotta ongelmia ratkaistaessa ei aiheuteta uusia ongelmia. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on kehittynyt ja tarjoaa kohtuullista turvaa. Kansainvälisessä vertailussa sosiaaliturvajärjestelmämme ei näyttäydy myöskään erityisen monimutkaisena. Koronapandemia vahvisti, että järjestelmä toimii kriisitilanteessakin kohtalaisen hyvin.
Sosiaaliturvan perusvalinnoista ei saavutettu sosiaaliturvakomiteassa selkeää yhteistä näkemystä. Sosiaaliturvan perusvalinnat kuten muun muassa syyperusteisuus, vastikkeellisuus, yksilö- tai perhekohtaisuus ja turvan taso vaikuttavat keskeisesti siihen, mihin suuntaan sosiaaliturvan uudistamisessa voidaan edetä. Kun poliittiset näkemykset ovat kaukana toisistaan, on loogisinta sovittaa niitä yhteen yhteisten nimittäjien ja olemassa olevien rakenteiden pohjalta. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteet ovat toteutettavissa nykyjärjestelmän lähtökohdista joustavoittamalla ja kehittämällä järjestelmää. Näin ongelmia voidaan ratkaista myös nopeammalla aikataululla ja muutosten vaikutuksia pystytään arvioimaan luotettavammin etukäteen.
Sosiaaliturvakomitean keskeisin esitys on yhden perusturvaetuuden selvittäminen sosiaaliturvauudistuksen seuraavana vaiheena. Tämä esitys yhdessä nykyjärjestelmän uudistamista koskevien ehdotusten kanssa muodostaa sosiaaliturvauudistuksen keskeiset askelmerkit seuraavalle hallituskaudelle. Perusturvaetuuksien mahdollinen yhtenäistäminen ja yhdistäminen on laaja ja monimutkainen hanke, jolla voi olla monenlaisia heijastusvaikutuksia, kuten vaikutukset etuuksien tasoon ja tarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen, etuusmenoihin, työllisyyteen ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan.
Sosiaaliturvakomitean nykyjärjestelmän uudistusehdotukset ovat erittäin laajoja kokonaisuuksia ja kattavat suuren osan etuuslajeista. Ehdotusten yksityiskohtien selvittäminen ja huolellinen arviointi on mittava työ, joka väistämättä pitää vaiheistaa ja jakaa eri työryhmiin. Komitea on linjannut, että sekä yhden perusturvaetuuden että nykyjärjestelmän uudistamisesitysten selvittäminen irrotetaan sosiaaliturvakomitean työstä. Kolmikantainen valmistelu ja riittävät valmisteluresurssit pitää ottaa tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa huomioon.
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä sosiaaliturvan kehittämisessä on etuuksien ja palveluiden välisen yhteyden vahvistaminen, mikä on myös sosiaaliturvakomitean välimietinnössä tunnistettu. Nykyjärjestelmässä on havaittavissa selkeitä epäkohtia, jotka ovat seurausta etuus- ja palvelujärjestelmien pirstaleisesta kehittämisestä. Liian usein on niin, että palvelut eivät toimi oikea-aikaisesti tai vaikuttavasti, jolloin etuuskausi kuluu tarvittavien palvelujen odotteluun. Tällöin tilanteeseen ei voida vaikuttaa pelkästään etuusjärjestelmään tehtävillä muutoksilla.
On tärkeää ymmärtää ne syyt ja prosessit, jotka johtavat sosiaaliturvan tarpeeseen ja pyrkiä vaikuttamaan niihinkin. Jos palvelut tukisivat etuudensaajaa paremmin, etuusjaksot voisivat lyhentyä ja sosiaaliturvaetuuksien käytön tarve vähentyä. Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisistä pulmista ei päästä eroon, jolleivat sosiaaliturvan molemmat puolet eli sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut sekä toimeentuloturva toimi paremmin yhdessä. Myös sosiaaliturvan toimeenpanijoiden pitää tehdä parempaa yhteistyötä keskenään.
Sosiaaliturvaa pitää uudistaa kannustavaan, osallistavaan ja mahdollistavaan suuntaan, joka tukee aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa. Etuuksista ja palveluista on rakennettava toimivampi kokonaisuus kuin se on nykyisin. Tavoitteeksi pitää ottaa hyvinvointiyhteiskunta, jossa tarve turvautua sosiaalietuuksiin vähenee ennaltaehkäisevien investointien ja palveluiden ansiosta ja sosiaaliturva tukee työllisyyttä, työkykyä, osallisuutta ja hyvinvointia rahoituksellisesti kestävällä tavalla.
Lisätietoja
Sosiaaliturvakomitean välimietintö on osoitteessa
Lisätietoja:
