Tämän vuosikymmenen keskeiset muutostrendit – digitalisaatio, kansainvälistyminen, kestävyysmurros ja yksilöllistyminen – vaikuttavat tapaan, jolla työtä teemme. Talouden kestävä kasvu kytkeytyy voimakkaasti digimurrokseen, talouden globalisaatioon ja yhteiskunnan ongelmien monimutkaistumiseen, kuten ilmastonmuutokseen. Ajattelen myös, että tämä muutos edellyttää parempaa ymmärrystä ihmisestä sekä hänen toiminnastaan kaikkien näiden muutostekijöiden näkökulmasta.
Digitalisaatio koskee korkeakoulutettuja sekä suunnittelijoina ja kehittäjinä että käyttäjinä mutta myös hyödyntäjinä. Alan työvoimakysyntä kasvaa yhä vauhdikkaammin. Samoin ne osaamisvaatimukset, joita uusien työkalujen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää.
Digitalisaatio luo myös uusia mahdollisuuksia organisoida työnsä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tämä tuo mahdollisuuksia, mutta on myös suuri riski: miten huolehdimme kohtuullisuudesta työnteossa ja varmistamme jaksamisemme? Vastuu asiantuntijatyön organisoinnista siirtyy vaivihkaa yhä enemmän asiantuntijan itsensä harteille. Tässä piilee uupumisen ja mielenterveysongelmien riski. Selittääkö osa digitalisaation kautta tulleesta vapaudesta esimerkiksi kasvaneiden mielenterveysongelmien määrää?
Työmme on myös yhä kansainvälisempää, siitäkin näkökulmasta, että tiedämme tarvitsevamme kansainvälistä rekrytointia yhä enemmän tulevaisuudessa. Suomessa syntyneiden voimin ei ole mahdollista ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota. Ja meillä ei ole varaa yhtään herpaantua esimerkiksi koulutusjärjestelmämme laadun ylläpitämisestä ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien tekemisestä. Laadukas osaaminen ja osaajat, akavalaiset, määrittävät maiden välisen kisan globaalit voittajat.
Ilmastonmuutos koskettaa meistä jokaista ja lapsiamme sekä heidän lapsiaan vielä enemmän. Ilmastonmuutoksen haasteet pitää tunnistaa kaikenlaisessa työssä, myös akavalaisten työssä. Samoin meidän tulee pyrkiä ymmärtämään työhömme liittyviä eettisiä kysymyksiä nykyistä paremmin.
Tulevaisuuden työelämä on arkipäivää monelle akavalaiselle jo nyt. Lainsäädäntö tai sopimukset eivät ole kuitenkaan seuranneet tätä muutosta riittävästi. Lainsäädännössä pitää tunnistaa haitallisen psykososiaalisen kuormituksen estäminen ja tukea henkistä työkykyä. Samoin etätyöhön liittyvät pelisäännöt on selkeytettävä esimerkiksi vakuutusturvan kannalta.
Yritystemme kilpailukyky ja koko yhteiskuntamme taloudellinen hyvinvointi perustuu korkeaan osaamiseen ja sen mahdollistamaan työn tuottavuuden kasvuun. Akavalaisten on oltava aktiivisia, kun tulevaisuuden työelämän pelisääntöjä linjataan.
Jari Jokinen
