Työeläkejärjestelmästä huolehtiminen on pitkäjänteistä työtä. Työmarkkinakeskusjärjestöissä arvioimme ja huollamme järjestelmää jatkuvasti ja ennakoiden. Järjestelmän tilaa arvioidaan sekä reaaliajassa että pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Työmarkkinakeskusjärjestöt käyvät vuoropuhelua työeläkejärjestelmästä sekä keskenään että muiden työeläkealan keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteinen kehittäminen edellyttää yhteistyötä ja luottamusta toimijoiden kesken.
Ratkaisuja työeläkejärjestelmän kehittämisestä pyritään tekemään parhaan saatavissa olevan tiedon, huolellisen selvittelyn ja vaikutusarvioiden pohjalta. Työeläkejärjestelmän aikajänne on pitkä ja eläkkeet pitää varmistaa myös tuleville sukupolville. Toisaalta työeläkejärjestelmän tulee elää ajassa ja ottaa huomioon muuttuvan yhteiskunnan vaatimukset.
Työeläkejärjestelmää huolletaan jatkuvasti. Useimmiten kyse on lähinnä järjestelmän määräaikaishuollosta. Uutiskynnyksen ylittävät usein erityisesti laajemmat uudistukset, kuten vuosina 2005 ja 2017 tehdyt eläkeuudistukset. Kuitenkin sekä pienempiä että suurempia muutoshankkeita toteutetaan koko ajan. Kuluvan hallituskauden aikana on toteutettu monia uudistuksia, kuten perhe-eläkkeitä, yrittäjän eläkevakuuttamista ja työeläkkeiden rahoitusta koskevat muutokset. Osa hallituskauden aikana valmistelluista uudistuksista ei puolestaan edennyt, kuten kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisten alojen työeläkejärjestelmän yhdistäminen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli.
Lainsäädäntömuutokset valmistellaan kolmikantaisissa työryhmissä sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Käytännössä lainvalmistelu usein alkaa esimerkiksi työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksesta tai kirjauksesta hallitusohjelmassa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen keskeisin viesti hallitusohjelmiin on yleensä ollut, että keskusjärjestöt ovat sitoutuneet kehittämään työeläkejärjestelmää pitkäjänteisesti ja tekemään tarvittavia ehdotuksia järjestelmän uudistamiseksi kolmikantaisesti. Eduskunta säätää lait, joten lainsäädäntömuutosten voimaantulo on aina eduskunnan päätösten varassa.
Työeläkejärjestelmämme on perusperiaatteiltaan toimiva, luotettava ja kestävä. Suomen työeläkejärjestelmää koskevia arvioita tuottavat säännöllisesti myös kansainväliset tahot. Suomen työeläkejärjestelmä on sijoittunut vuosittain maailman parhaiden eläkejärjestelmien joukkoon kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomi sai viime vuonna jo yhdeksättä kertaa peräkkäin vertailun parhaimmat pisteet eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Vaikka työeläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, on tärkeää seurata erityisesti pitkän aikavälin kestävyyttä. Tuoreimpien Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan työeläkejärjestelmän rahoitusnäkymät ovat vakaat ja eläkemaksujen nousupaine on tasoittunut. Työeläkevarojen tuotto on tärkein yksittäinen tekijä eläkkeiden rahoitukselle. Tuottojen merkitys on korostunut entisestään, kun työeläkevarojen määrä on kasvanut viime vuosien erityisen hyvien tuottojen ansiosta. Toisaalta sijoitustuottojen vaihtelu voi tuoda epävarmuutta.
Työeläkejärjestelmän rahoitukselle ongelmalliset väestörakenteen muutokset ovat edelleen olemassa. Syntyvyys on edelleen Suomessa matala. Jos syntyvyys olisi noin 10 prosenttia Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin peruslaskelmaa korkeampi, se mahdollistaisi TyEL-maksun pitämisen nykytasollaan. Myös lisääntynyt työperäinen maahanmuutto voisi osin kompensoida matalan syntyvyyden vaikutusta.
Työeläkejärjestelmän kehittämisen rinnalla on keskeistä pyrkiä vaikuttamaan väestörakenteeseen, sillä myönteinen kehitys tukisi paitsi työeläkejärjestelmän myös hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Samoin työikäisten työkyvyn tukeminen ja työhyvinvointi ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpi kysymys, jotta pienenevä työikäisten joukko säilyy työkykyisenä ja jatkaa työelämässä pidempään.
Lisätietoja:
