Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat kesäkuussa 2021 työryhmän, jonka tehtävänä oli edistää työpaikoilla virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamisesta sekä luoda työvälineitä ja menettelytapoja tämän tueksi. Työryhmä päätti työnsä tammikuussa 2025.
Työryhmän keskeinen havainto oli, että nykyistä laajempi osaamisen tunnistaminen on mahdollista. Se kuitenkin edellyttää kulttuurista muutosta, monipuolista keskustelua osaamisesta ja osaamisen tunnistamisen taidon mieltämistä kansalaistaidoksi. Apuna tulisi hyödyntää hyviä käytäntöjä ja malleja kotimaasta ja maailmalta.
Näiden tavoitteiden tueksi työryhmä esitti loppuraportissaan ehdotuksia koulutusjärjestelmään kuulumattomien koulutusten näkyväksi tekemiseksi, osaamismerkkien kehittämiseksi ja valtakunnallisiksi periaatteiksi osaamisen tunnistamisessa. Tämän lisäksi raportissa käsiteltiin osaamisen tunnistamisen hyviä käytäntöjä ja uraohjausosaamisen sekä digitaalisen osaamisen tunnistamisen työkalun kehittämistä. Hankkeen puitteissa toteutettujen pk-yritysten ja työvoiman ulkopuolisten maahanmuuttajien kokeilujen tulokset ja johtopäätökset olivat myös osa loppuraporttia.
Akava oli työryhmässä mukana sen alusta alkaen ja on toiminut pitkään jatkuvan oppimisen edistämiseksi. Työelämän muutosvauhti on kirittänyt työtä. Esimerkiksi Akava Works –työolotutkimuksen (2024) mukaan jo puolet akavalaisista hyödyntää tekoälysovelluksia työssään. Kolme neljästä on kuitenkin vähintäänkin kokeillut tekoälysovelluksia. Tekoälyn aktiivikäyttäjiä on noin neljännes.
Kyselytutkimuksesta ilmenee, että itseopiskelu on selvästi yleisin tapa kehittää omaa tekoälyosaamista. Tämänkaltainen itse hankittu osaaminen on juuri sellaista, jonka tunnistamiseen on syytä panostaa. On kuitenkin päivänselvää, ettei vastuu osaamisen kehittämisestä voi olla pelkästään yksilöllä itsellään. Työyhteisön osaamistason nostamiseksi tarvitaan myös vahvaa työnantajan panosta.
Lisätietoja:
