Akavalaiset kannattavat neuvotteluja
Tuore Akava Works -selvitys kertoo, että akavalaiset kannattavat ratkaisujen hakemista neuvottelujen kautta. Enemmistö akavalaisista on ainakin osittain sitä mieltä, että hallituksen tulisi aloittaa neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa työmarkkinoita koskevista lainsäädäntömuutoksista. Eniten kannatusta saavat kolmikantaneuvottelut, toiseksi eniten kaksikantaneuvottelut.
Akavalaiset pitävät selvityksen mukaan tärkeänä, että työllisyysvaikutukset osoitetaan luotettavasti, tutkimukseen perustuen. Enemmistö akavalaisista oli ainakin osittain sitä mieltä, että sääntelymuutoksia voitaisiin toteuttaa, jos ne tutkitusti parantavat työllisyyttä.
Kokonaisvaltaista tarkastelua ja neuvottelua tarvitaan
Puheenjohtaja Maria Löfgren nosti avaussanoissaan esiin, että lainvalmistelussa ei ole löydetty työlainsäädännön muutoksille juurikaan työllisyys- tai kansantaloudellisia vaikutuksia. Hän painotti myös, että Akava ei hyväksy hallituksen yksipuolisia työelämälainsäädännön ja työttömyysturvan heikennyksiä.
– Yhdessä liittojemme kanssa esitimme pääministeri Petteri Orpolle tasapainottavia toimia, joiden kautta voitaisiin saavuttaa tasapainoa esityksiin sekä saada uudistuksille yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kokonaistarkastelu muutoksista ja niiden vaikutuksista on tärkeää. Mielestämme tulisi etsiä järjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä ja neuvotteluilla keinot, joilla saadaan työllisyysvaikutuksia aikaan. Edelleen olemme tämän ehdotuksen takana, vaikka valmistelemme vastatoimia, Löfgren totesi.
Näissä ehdotuksissa korostimme seuraavia tekijöitä.
Työriitojen sovitteluun lisää resursseja
Työriitalakiin ei voida mielestämme asettaa valtakunnansovittelijaa kahlitsevaa palkka-ankkuria, vaan työ- ja virkaehtosopimusosapuolten on neuvoteltava palkkaneuvotteluissa sovellettavasta uudesta työmarkkinamallista keskenään. Neuvottelut ovat vastikään alkaneet.
Työriitojen sovittelujärjestelmää on kehitettävä perustamalla sovittelutoimiston yhteyteen puolueeton talousyksikkö, jonka tehtävänä on tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Siten voidaan pohjustaa yhteistä kuvaa taloudesta eri sektoreilla ja toimialoilla.
Hallituksen linjaamaan työrauhalainsäädäntöpakettiin on tehtävä lausuntokierroksen jälkeen tasapainottavia toimia, kuten ulotettava hyvityssakkojen nosto myös työnantajapuolelle.
Paikallisen sopimisen mahdollistamiseksi myös pienissä yrityksissä yhteistoimintalain soveltamisala on säilytettävä nykytasolla ja henkilöstön hallintoedustusrajaa on laskettava 50 työntekijään tiedonkulun ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Työlainsäädännön muutoksiin tarvitaan tasapainoa
Työntekijöille oikeus tulisi säätää oikeus irtisanoutua milloin tahansa määräaikaisesta työsuhteesta, joka kestää yli 6 kuukautta. Tämä olisi yksilölle tärkeää, jos tarjolla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Laajemmin tarkastellen tämä toisi liikkuvuutta työmarkkinoille.
Jos hallitus heikentää määräaikaisten työntekijöiden asemaa ja väljentää määräaikaisen työsuhteen edellytyksiä hallitusohjelman mukaisesti, määräaikaiselle työntekijälle pitää säätää oikeus irtisanoutua ilman perustetta solmitusta määräaikaisesta työsuhteesta ilman irtisanomisaikaa.
Ketjutuksen estämiseksi lainsäädäntöä tulee täsmentää siten, että raskaus- ja perhevapaa eivät olisi perusteltuja syitä olla tekemättä tai jatkamatta määräaikaista työsopimusta. Palvelussuhde- ja työsopimuslainsäädäntöä pitää muuttaa siten, että kielletään määräaikaisen palvelussuhteen uusimatta jättäminen raskauden tai perhevapaan perusteella sekä rajoittaa se kestämään raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan tai omaishoitovapaan alkuun.
Perhevapaalta palaaville työntekijöille on lisäksi säädettävä korotettu irtisanomissuoja, joka suhteutetaan perhevapaan pituuteen vanhempainvapaan päättymisestä lukien.
Lisäksi määräaikaisten työsopimusten ketjutuksen estämiseksi ehdotamme, että työnantajan olisi neuvoteltava määräaikaisten työsopimusten laajemmasta käytöstä yrityksen luottamusmiesten tai alaa edustavan ammattiliiton edustajien kanssa.
Tarkennamme esityksiämme määräaikaisuuksien ketjutuksen kiellon tehostamiseksi, jos valmistelu määräaikaisten työsopimusten sääntelyn muuttamiseksi aloitetaan.
Irtisanomista koskeva sääntely laajaan kokonaistarkasteluun
Korostamme, että yksilökohtaisessa irtisanomisessa on vaadittava jatkossakin painava ja asiallinen syy.
Jos irtisanomissuojaa muutetaan, muutokset on arvioitava tasapainoisena kokonaisuutena. Työnantajalle voitaisiin säätää Ruotsin mallin mukaisesti velvollisuus neuvotella työsuhteen jatkamisesta myös työntekijää edustavan järjestön kanssa, jos hän on järjestäytynyt.
Vähimmäisirtisanomisaikaa tulisi samalla pidentää ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä korottaa.
Irtisanotulle voitaisiin Ruotsin esimerkkiä seuraten antaa aina kirjalliset ohjeet siitä, miten irtisanomisen laillisuuden voi kiistää ja hakea tämän perusteella korvauksia.
Lisäksi laittomasti irtisanotulle voitaisiin säätää oikeus palata takaisin työhönsä Ruotsin mallia noudattaen.
Psykososiaalisen kuormituksen hallintaa parannettava
Esitämme, että nykyistä työturvallisuuslakia täsmennetään ja säädetään uusi asetus psykososiaalisesta kuormituksesta. Asetuksessa tulisi määritellä psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista, toimenpiteistä ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Ikäsyrjintä on jyrkästi ristiriidassa työurien pidentämiseen pyrkivän politiikan kanssa. Tarvitsemme toimenpideohjelman, jolla tavoitteena on ikäsyrjinnän vähentäminen poikkihallinnollisin toimin.
Osaamisen kehittämisen tueksi uusi malli
Olemme olleet mukana valmistelussa, jossa haetaan uutta tukimuotoa jatkuvan oppimisen edistämiseksi ja osaajapulan korjaamiseksi. On välttämätöntä, että myös uudessa mallissa työnantaja osallistuu ammattitaitoa edistävän koulutuksen rahoitukseen ja mahdollistaa ajankäytön oppimiseen. Uusi tuki on saatava voimaan ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkautumista.
Työttömyysturvan leikkauksia muutettava maltillisemmaksi
Esitämme työttömyysturvan enimmäismaksuajan porrastamista palkansaajan työhistorian mukaan. Jos hallitus etenee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastamisessa, esitämme, että ensimmäinen porras asetetaan 4 kuukauden työttömyyden jälkeen. Asiantuntijatyössä rekrytointiprosessit saattavat kestää kuukausia. Leikkausten vastapainona tulisi luopua ansioturvan taitteesta. Työssäoloehtoa on mahdollista pidentää maltillisesti. Opiskelumahdollisuuksia työttömyysetuudella pitää parantaa.
Samapalkkaisuuden edistämiseksi hallituksen tulisi asettaa konkreettinen tavoite sukupuolten välisen palkkaeron pienentämiseksi nykyisestä 15,7 prosentista 10 prosenttiin tämän hallituskauden aikana.
Tuore työttömyyskatsaus kertoo työttömyyden kasvavan
Työllisyys alkaa hiipua ja avoimia työpaikkoja on tarjolla vähemmän, kertoo tuore Akava Works -työttömyys- ja lomautuskatsaus. Työttömien ja lomautettujen määrät kasvavat. Katsaus myös osoittaa, että korkeakoulutettujen työttömyys on noussut enemmän kuin muiden koulutusryhmien. Vastavalmistuneiden työttömyys on kasvussa ja se kasvaa eniten korkeakoulutetuilla.
Tutustu aineistoihimme
Akava Works -selvitys akavalaisten näkemykset työelämämuutosten valmisteluun
Akava Works -työttömyys- ja lomautuskatsaus 12/2023: Työmarkkinat jäähtyvät
Heikki Taulun blogi Työttömyysturva työllisyystavoitten pelinappulana
Katso tilaisuuden tallenne ohesta
***
Päivitetty 5.12. kello 14.50, tallenne lisätty sivulle
