Luonnos laiksi yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa

Akavan vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Kysymykset

1. Yleiset huomiot esityksestä

Lakiesitys on tarpeellinen. Kirkko on tähän asti ollut ainoa työelämäsektori, jolla yhteistoimintaa ei ole säännelty lailla. Vaikka yhteistoimintaa voidaankin EU:n yhteistoimintamenettelydirektiivin nojalla monelta osin säännellä myös virkaehtosopimuksella, Akava pitää lakia työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeuksien kannalta parempana ratkaisuna kuin virkaehtosopimusta.

Esitys on huolella laadittu. Akava pitää perusteltuna, että esityksen pohjaksi on otettu uusi yhteistoimintalaki (1333/2021) ja että esityksen laadinnassa julkiselle sektorille on soveltuvin osin seurattu yhteistoimintalaissa tehtyjä ratkaisuja.

Esityksessä ei ole otettu kantaa henkilöstön hallintoedustukseen. Akava on aikaisemmin esittänyt kantanaan, että hallintoedustus tulisi ulottaa myös julkiselle sektorille ja että sen rajana tulisi olla 100 työntekijää. Toimivasta hallintoedustusjärjestelmästä osapuolille koituvat hyödyt ovat kiistattomia. Ne näkyvät etenkin parempana tiedonkulkuna ja keskusteluyhteytenä sekä vahvistavat johdon ja henkilöstön keskinäistä luottamusta.

2. Kantanne lain soveltamisalaan

Soveltamisalaksi esitetään, että lakia sovellettaisiin ainoastaan sellaisissa organisaatioissa, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 viranhaltijaa tai työntekijää. Esityksen perustelujen mukaan 57 % seurakunnista (144 kpl) jäisi lain soveltamisalan ulkopuolelle.

Akava katsoo, että ratkaisu ei ole tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon, että nykyistä Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan kaikissa seurakunnissa. Esitetty soveltamisalarajaus johtaisi siihen, että yhteistoiminta tosiasiallisesti vähenisi suurimmassa osassa evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia. Erityisen ongelmallista tämä on siksi, että seurakuntaliitokset koskevat valtaosin juuri lain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä seurakuntia.

Tarvetta jättää suurinta osaa seurakunnista lain soveltamisalan ulkopuolelle ei lakiesityksessä ole perusteltu mitenkään. Lisäksi ratkaisu on EU:n yhteistoimintamenettelydirektiivin (2000/14/EY) vastainen. Direktiivin 9 artiklan 4 kohdan mukaan direktiivin soveltaminen ei ole riittävä peruste työntekijöiden suojan yleisen tason heikentämiseen direktiivin soveltamisalalla.

Akava katsoo, että lain soveltamisala tulisi olla sama kuin nykyisessä Kirkon yhteistoimintasopimuksessa eli että lakia tulisi soveltaa kaikissa seurakunnissa niiden koosta riippumatta. Tämä vastaisi soveltamisalarajauksia muulla julkisella sektorilla. Toissijaisesti Akava katsoo, että soveltamisalaraja tulisi olla korkeintaan 10 työntekijää.

3. Henkilöstön edustaminen (4 §)

Huomionne henkilöstön edustajan/edustajien määräytymisestä

Henkilöstön edustajan määräytyminen on perusteltu. Kirkon luottamusmiessopimuksessa määrätyn asettamisrajan vuoksi sopimuksen mukainen luottamusmies on vain vähemmistössä evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia. Tämän vuoksi yhteistoimintaedustajaa koskevat säännökset ovat tarpeelliset.

Henkilöstön edustajia koskeva määritelmä on lisäksi tarpeen lisätä henkilöstörahastolain (934/2010) 2 §:ään, jossa nykyisin on säädetty, että henkilöstöryhmän edustajalla tarkoitetaan yhteistoimintalaissa (1333/2021), yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa (449/2007) tarkoitettuja henkilöstön edustajia. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitykseen on syytä lisätä muutossäännös, jolla henkilöstörahastolain 2 §:ään lisätään myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavassa laissa tarkoitettu henkilöstön edustaja.

4. Jatkuva vuoropuhelu (2 luku)

Yleiset huomiot

Jatkuva vuoropuhelu on keskeisin keino lain tavoitteiden saavuttamiseen. Olennaista on huomioida vuoropuhelun oikea-aikaisuus suhteessa säännöksen tarkoitukseen. Esityksessä kirkolliskokoukselle tuodaan esille, että vuoropuhelussa työnantajan ja henkilöstön edustajan kanssa olisi mahdollista varhaisessa vaiheessa käsitellä myös sellaisia kehityskulkuja, jotka toteutuessaan myöhemmässä vaiheessa tarkoittaa muutosneuvotteluiden käynnistämistä. Akava katsoo, että vuoropuhelun oikea-aikaisuus tulisi myös säännöstasolla kytkeä toteutettavaksi ennen päätöksentekoa asiasta.

Työterveyshuoltolain (1383/2001) 11 §:n 4 momentissa on säädetty huumausainetestin käytön edellytyksenä olevasta päihdeohjelmasta. Säännöksen mukaan ennen päihdeohjelman hyväksymistä työnantajan on käsiteltävä yhteistoimintalaissa (1333/2021) tarkoitetussa vuoropuhelussa taikka yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa (449/2007) tarkoitetussa yhteistoimintamenettelyssä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitykseen tulisi lisätä säädösesitys työterveyshuoltolain 11 §:n 4 momentin muuttamisesta siten, että huumausainetestin käyttö tulisi käsitellä myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavan lain 2 luvun mukaisessa vuoropuhelussa.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 4 §:n 3 momentissa on säädetty, että henkilötietojen kerääminen työhön otettaessa ja työsuhteen aikana on käsiteltävä yhteistoimintalaissa (1333/2021) tarkoitetussa vuoropuhelussa taikka yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa (449/2007) tarkoitetussa yhteistoimintamenettelyssä. Edelleen yksityisyydensuojasta työelämässä annetun lain 21 §:n 1 momentissa on säädetty, että työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutetun valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja valvonnassa käytettävät menetelmät sekä sähköpostin ja muun tietoverkon käyttö sekä työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely kuuluvat yhteistoimintalaissa tarkoitetun vuoropuhelun sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitykseen tulisi lisätä muutossäädös, jolla yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n 3 momenttiin sekä 21 §:n 1 momenttiin lisätään viittaus myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavan lain mukaiseen vuoropuheluun.

Opintovapaalain (273/1979) 9 §:ssä on säädetty, että etusijalle tulee asettaa ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun oppimäärän suorittamiseen hakeutuvat, jos opintovapaan myöntäminen kaikille sitä hakeneille hakemusten tarkoittamana ajankohtana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle eikä vapaata voida tästä syystä kaikille myöntää. Jos etusijajärjestystä ei tällä perusteella voida ratkaista, etusija on niillä, jotka ovat saaneet vähiten koulutusta. Työnantajan tulee ennen ratkaisun tekemistä käsitellä asiaa työntekijöiden henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvun mukaisessa vuoropuhelussa tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa (449/2007) tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitykseen tulisi lisätä muutossäädös, jolla opintovapaalain 9 §:ään lisätään viittaus myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavan lain mukaiseen vuoropuheluun.

Henkilöstörahastolain (934/2010) 9 §:n 1 momentissa on säädetty, että henkilöstörahastoa suunniteltaessa työnantajan ja sen henkilöstön on käsiteltävä henkilöstörahaston perustamista sekä henkilöstörahastoeriä kerryttävää tulos- tai voittopalkkiojärjestelmää ja sen määräytymisperusteita yhteistoimintalain 2 luvussa tarkoitetussa vuoropuhelussa tai yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa taikka työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa säädetyllä tavalla. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitykseen on syytä lisätä muutossäädös, jolla henkilöstörahastolain 9 §:n 1 momenttiin lisätään viittaus yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavan lain 2 luvussa tarkoitettuun vuoropuheluun.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 148 §:ssä on säädetty, että yhteisötilaajan on käsiteltävä lain 146—156 §:ssä tarkoitetussa välitystietojen käsittelyssä noudatettavien menettelyjen perusteet ja käytännöt yhteistoimintalain (1333/2021) 2 luvussa tarkoitetussa vuoropuhelussa taikka yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetussa laissa (449/2007) tarkoitetussa yhteistoimintamenettelyssä yhteisötilaajan yhteistoimintavelvollisuudesta väärinkäytöstapauksissa. Lain 153 §:ssä on säädetty, että yhteisötilaajan tulee antaa selvitys työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle tai, jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle, tai jos jonkin henkilöstöryhmän työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, selvitys on annettava yhteistoimintalain 5 §:ssä tai työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain 3 §:ssä tarkoitetulle yhteistoimintaedustajalle taikka yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle edustajalle. Jos näitäkään ei ole valittu, selvitys on annettava kaikille tähän henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitystä tulisi täydentää muutossäädöksellä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin siten, että lain 148 §:ään ja 153 §:ään lisätään viittaus yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavaan lakiin.

Huomionne jatkuvassa vuoropuhelussa käsiteltävistä asioista (7 §)

Vuoropuheluvelvoitteen piiriin kuuluvien asioiden luettelo vastaa yhteistoimintalain (1333/2021) 8 §:ssä säädettyä. Akava pitää säännöstä perusteltuna.

Huomionne työyhteisön kehittämissuunnitelmasta (8 §)

Työyhteisön kehittämissuunnitelma on keskeinen väline työpaikan kehittämisessä. Se laaditaan pääasiassa osaamisen kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Asiakirja korvaa nykyisen ammatillisen osaamisen kehittämissopimuksen ja on tarkoitettu dynaamiseksi asiakirjaksi vuoropuhelun työkaluna.

Taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 3 §:n mukaan lain 5 §:ssä tarkoitetun verovähennyksen tai sitä vastaavan taloudellisen kannusteen saamiseksi työnantajan on laadittava työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseksi koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelmana pidetään myös yhteistoimintalain (1333/2021) 9 §:n mukaista työyhteisön kehittämissuunnitelmaa sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 4 a §:n mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Lakiesitystä tulisi täydentää muutossäädöksellä, jolla taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 3 §:ään lisätään viittaus myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavaan lakiin.

5. Muutosneuvottelut (3 luku)

Yleiset huomiot

Esitetty sääntely vastaa pääpiirteissään yhteistoimintalain (1333/2021) 3 luvussa säädettyä. Sääntelyn sisältö on sovitettu vastaamaan evankelis-luterilaisen kirkon erityispiirteitä. Akava pitää tärkeänä, että 17 §:ssä on otettu huomioon myös seurakuntajaon muutostilanteet.

Julkisesta työvoimapalvelusta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 12 luvun 3 §:n 2 kohdassa on säädetty, että muutosturvan toteuttamiseksi työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä on avustaa yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa yhteistoimintalain (1333/2021) 21 §:ssä ja työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 9 §:ssä sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 25 §:ssä tarkoitetun toimintasuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa julkisen työvoima- ja yrityspalvelun osalta. Akava pitää tärkeänä, että lakiesitystä täydennetään muutossäädöksellä, jolla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 3 §:n 2 kohtaan lisätään viittaus myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavaan lakiin.

Huomionne muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvista asioista (15 §)

Muutosneuvotteluvelvoitteen piiriin kuuluvien asioiden luettelo vastaa pääpiirteissään yhteistoimintalain (1333/2021) 16 §:ssä säädettyä. Velvoitteen sisältö on sovitettu vastaamaan evankelis-luterilaisen kirkon erityispiirteitä. Akava pitää perusteltuna, että eräistä asioista, jotka Kirkon yhteistoimintasopimuksessa nykyisin kuuluvat jatkuvan yhteistoiminnan alaan, kuuluvat jatkossa muutosneuvottelujen piiriin.

Huomionne työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista (18–24 §)

Työnantajalle kuuluvat velvollisuudet vastaavat pääpiirteissään yhteistoimintalain (1333/2021) 16 §:ssä säädettyä. Velvoitteiden sisältö on sovitettu vastaamaan evankelis-luterilaisen kirkon erityispiirteitä. Akava pitää esitettyä sääntelyä perusteltuna.

6. Huomionne liikkeen luovutuksesta ja organisaatiorakenteen muutoksesta (4 luku)

Liikkeenluovutusta koskeva sääntelyä vastaa yhteistoimintalaissa (1333/2021) säädettyä. Kirkon organisaatiorakenteen näkökulmasta on perusteltua, että liikkeenluovutusta koskevaa sääntelyä noudatetaan myös seurakuntajaon muutokseen, seurakuntayhtymän perustamiseen sekä hiippakuntajaon muutokseen. Lisäksi 27 §:ssä olisi syytä säätää, että sääntelyä noudatetaan myös sellaiseen kuntarajat ylittävän, vapaaehtoisen seurakuntayhtymän purkamiseen, jolla ei ole vaikutusta seurakuntajakoon.

7. Erinäiset säännökset (5 luku)

Yleiset huomiot

Esitetty sääntely vastaa pääpiirteissään yhteistoimintalain (1333/2021) 3 luvussa säädettyä. Sääntelyn sisältö on sovitettu vastaamaan evankelis-luterilaisen kirkon erityispiirteitä. Akava pitää sääntelyä asianmukaisena.

Huomionne seuraamussäännöksistä (35 ja 37 §)

Säännökset ovat tarpeellisia, jotta sääntely täyttäisi EU:n yhteistoimintamenettelydirektiivin (2002/14/EY) 8 artiklan edellytykset siitä, että jäsenvaltioiden on säädettävä aiheellisista toimenpiteistä sen varalta, että työnantaja tai työntekijöiden edustajat eivät noudata direktiiviä, sekä asianmukaisista seuraamuksista, joita sovelletaan, jos työnantaja tai työntekijöiden edustajat rikkovat direktiivin säännöksiä.

Esitetyt seuraamukset vastaavat sitä, mitä on säädetty yhteistoimintalaissa (1333/2021). Akavan käsityksen mukaan esitetyt seuraamukset ovat yhteistoiminamenettelydirektiivin 8 artiklan edellyttämällä tavalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Yhteistoimintalain (1333/2021) 44 §:ssä, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) 21 §:ssä sekä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) 43 §:ssä tarkoitetusta hyvityksestä on tuloverolain (1535/1992) 80 §:n 8 kohdassa säädetty, että kyseinen hyvitys ei ole veronalaista. Yhdenvertaisuuden vuoksi lakiesitykseen tulisi lisätä säädösesitys tuloverolain 80 §:n 8 kohdan muuttamisesta siten, että myös yhteistoiminnasta evankelis-luterilaisessa kirkossa annettavan lain 35 §:ssä tarkoitettu hyvitys ei olisi sen saajalle veronalaista tuloa.

Hyvityksen rahamäärän tarkistaminen (36 §)

Akava pitää säännöstä tarpeellisena, jottei hyvityksen rahamäärän arvo heikenny inflaation myötä.

8. Huomionne rikoslain 47 luvun 4 §:n muuttamisesta

Akava pitää esitettyä muutosta tarpeellisena.

9. Huomionne esityksen arvioiduista vaikutuksista

Vaikutustenarviointi on toteutettu pääosin asianmukaisesti. Vaikutustenarvioinnista kuitenkin puuttuvat esitetyn soveltamisalarajauksen vaikutukset henkilöstön ja sen edustajien tiedonsaantiin ja osallistumismahdollisuuksiin niissä seurakunnissa, jotka henkilöstömääränsä puolesta jäävät soveltamisalarajan alle.

Akava ry:n puolesta

Miia Kannisto
johtava asiantuntija