Perhevapaat jakautuvat Suomessa yhä epätasaisesti, vaikka perhevapaajärjestelmä kannustaa molempia vanhempia käyttämään omat heille varatut osuutensa. Vapaiden epätasainen jakautuminen on pitkälti tottumusten ja vanhojen käsitysten seurausta.
Monissa perheissä ajatellaan yhä, että enemmän ansaitsevan vanhemman kannattaa palata nopeammin töihin, vaikka laskelmien mukaan perheen yhteenlasketut nettotulot pysyvät samana tai jopa kasvavat, kun ansiosidonnaiset päivät käytetään täysimääräisesti. Kelan perhevapaalaskuri havainnollistaa, että perheen käytettävissä olevat tulot voivat pysyä lähes samoina, kun vanhempainvapaat jaetaan tasan, vaikka vanhempien tuloerot olisivat suuret, jopa 5 000 euroa kuukaudessa.
– Jos molemmilla vanhemmilla on työpaikka, ei ole yksinkertaisesti taloudellisesti järkevää jättää käyttämättä isän ansiosidonnaisia perhevapaita ja siirtyä sen sijaan kodinhoidontuelle, sanoo perhevapaiden taloudellisia vaikutuksia tutkinut ekonomisti Eugen Koev Akavasta.
– Moni perhe tekee päätöksiä vanhojen käsitysten pohjalta, vaikka nykyjärjestelmä palkitsee tasaisemmasta jaosta. Kyse ei silti ole vain euroista, vaan myös asenteista: molemmilla vanhemmilla on yhtäläinen vastuu ja oikeus olla mukana lapsen varhaisiän arjessa, täydentää Lauri Vuori, yhteyspäällikkö Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Taustalla on verotus, joka tasaa tuloerojen vaikutusta perheiden nettotuloihin ja se, että ansiosidonnaiset päivärahat ovat selvästi kotihoidon tukea korkeampia. Kun molemmat vanhemmat käyttävät omat vanhempainrahapäivänsä, perheen verotus kevenee verrattuna tilanteeseen, jossa vain toinen vanhempi jää vanhempainvapaalle. Kyse ei siis ole pelkästä tasa-arvosta, vaan konkreettisesta talouspäätöksestä, joka vaikuttaa perheen arkeen. Kelan perhevapaalaskuri tarjoaa perheille helpon tavan arvioida, miten erilaiset jakoratkaisut vaikuttavat omaan talouteen. Perhevapaiden pitämisellä on myös muita kuin taloudellisia hyötyjä.
Perhevapaiden tasaisempi jako tukee työuria ja eläkekertymää
– Perhevapaat eivät ole kuluerä, vaan sijoitus perheen ja työelämän tasapainoon – ja usein myös perheen kukkaroon, tiivistää puolestaan SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz.
Tasaisemmin jaetut perhevapaat tukevat perheiden taloutta ja työurien jatkuvuutta. Kun molemmat vanhemmat käyttävät omat vanhempainrahapäivänsä, tulojen vaihtelu vähenee ja työelämään palaaminen helpottuu. Lisäksi eläkekertymän kannalta vanhempainpäivärahojen ajalta karttuu normaalia paremmin eläkettä, toisin kuin kotihoidon tuelta, jonka ajalta kertyy kiinteän euromäärän mukaan.
– Epätasaisesti jakautuvat perhevapaat näkyvät naisten pienempinä eläkkeinä ja vaikuttavat sitä kautta palkkatasa-arvoon, toteaa STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen.
Tasa-arvoinen vanhemmuus on myös työelämän etu
Myös työnantajat hyötyvät tasaisemmin jaetuista perhevapaista. Kun poissaolot eivät kasaudu yksinomaan synnyttäville vanhemmille, työnantajien on helpompi ennakoida henkilöstötarpeita ja työuran katkokset lyhenevät. Tämä vahvistaa työmarkkinoiden tasa-arvoa ja vähentää sukupuolten välisiä palkkaeroja.
– Molempien vanhempien osallistuminen lapsen hoitoon ja kasvatukseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää, toteaa työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen Kirkon työmarkkinalaitokselta.
Perhevapaiden jakamisella on vaikutusta myös työyhteisöjen arkeen ja tasa-arvon toteutumiseen.
– Perhevapaiden tasainen jako tukee läheisen suhteen syntymistä lapsen ja vanhempien välillä sekä edistää tasa-arvoa työpaikoilla, jatkaa neuvottelujohtaja Anne Kiiski Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta.
– Toivomme, että myös valtion miesvaltaisten alojen isät käyttäisivät hyväkseen elämänsä ainutkertaisen mahdollisuuden pitää vanhempainvapaita, lisää neuvottelujohtaja Sari Ojanen Valtion työmarkkinalaitoksesta.
Yhteistyön taustalla hallitusohjelma ja samapalkkaisuusohjelma
Tänä syksynä sosiaali- ja terveysministeriö (STM), palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ja Akava sekä työnantajapuolta edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Valtion työmarkkinalaitos VTML ja Kirkon työmarkkinalaitos nostavat yhteisellä viestinnällään esiin Perhenetto-teeman: perhevapaiden jakaminen on tasa-arvoteko ja taloudellisesti järkevä valinta monille perheille.
Kampanja perustuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että hallitus seuraa perhevapaauudistuksen tuloksia, jatkaa työtä perhevapaiden tasaisemman jakautumisen puolesta ja edistää isien perhevapaiden käyttöä. Lisäksi ohjelman mukaisesti valtio ja työmarkkinajärjestöt jatkavat kolmikantaista samapalkkaisuusohjelmaa, jonka tavoitteena on kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja parantaa tasa-arvoa työelämässä.
Lue lisää aiheesta osoitteesta www.perhenetto.fi
Lataa lehdistömateriaalit
Lue lisää samapalkkaisuusohjelmasta
Lisätietoja
Johanna Lätti, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö, tasa-arvoyksikkö
p. 029 516 3348
Lähteet
Akava Works -artikkeli: Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon?
Kelan perhevapaalaskuri, 2025
Perhevapaat ja perheen talous – 5 faktaa, jotka jokaisen vanhemman kannattaa tietää
1. Yli puolet työssäkäyvistä perheistä hyötyy rahallisesti, kun perhevapaat jaetaan tasan
Kelan laskelmien mukaan useimmissa perheissä nettotulot kasvavat, kun molemmat vanhemmat käyttävät oman osuutensa perhevapaista. Syynä on verotuksen tasoittava vaikutus ja se, että ansiosidonnaiset päivärahat ovat selvästi kotihoidon tukea korkeampia.
2. 5000 euron palkkaerokaan ei estä taloudellista hyötyä
Vaikka vanhempien palkkaerot olisivat merkittävät, tasainen jako kannattaa silti. Jopa 5000 euron kuukausipalkkaerolla perheen nettotulot voivat pysyä samana, kun molemmat hyödyntävät ansiosidonnaiset vanhempainrahapäivät.
3. Kotihoidon tuki pienentää työssäkäyvän eläkekertymää – vanhempainpäiväraha ei
Moni unohtaa, että kotihoidon tuen käyttäminen vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen. Vanhempainpäivärahan ajalta eläkettä kertyy jopa paremmin kuin palkasta, mutta kotihoidon tuelta vain noin 900 euron kuukausiansion mukaan.
4. Perhevapaat eivät ole kuluerä, vaan sijoitus
Perhevapaiden tasaisempi käyttö tukee perheiden taloutta, vahvistaa arjen sujuvuutta ja helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Se on sijoitus perheen hyvinvointiin – ja usein myös perheen kukkaroon.
5. Tasaisempi jako tukee työelämän tasa-arvoa
Kun perhevapaat eivät kasaudu yhdelle vanhemmalle, yksittäisten työntekijöiden pitkät poissaolot lyhenevät ja työelämän kuormitus jakautuu tasaisemmin. Tämä tukee työmarkkinoiden tasa-arvoa ja vähentää sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Lue lisää aiheesta:
- Perhevapaatutkimus (THL): Perhevapaat ja työn ja perheen yhteensovittaminen muuttuvassa työelämässä
- Perhevapaakysely 2022
- Tutkimus: Isät hoitavat pieniä lapsia yhä itsenäisemmin, ja isän perhevapaa lyhentää äidin kotihoidon tuen käyttöä (THL uutinen)
- Suomen Ekonomien selvitys: Tuoreet laskelmat murtavat perhevapaisiin liittyvät sitkeät myytit – vapaiden jakaminen on taloudellisesti fiksua – Suomen Ekonomit
