Miljoonien ihmisten arki kääntyi päälaelleen koronakriisin levitessä toden teolla ympäri maailmaa, myös täällä Pohjoismaissa. Terveyden kriisi on tuonut mukanaan taloudellisen kriisin. Kasvavat, korkean työllisyyden työmarkkinat ovat hetkessä muuttuneet irtisanomisten ja suuren työttömyyden värittämiksi työmarkkinoiksi.
Edelliset talouskriisit ovat osoittaneet etenkin nuorten joutuvan kriisien kärsijöiksi. Viimeisin talouskriisi aiheutti massiivista nuorisotyöttömyyttä koko Euroopassa. Kriisi on taas iskemässä, ja nyt moni kesällä koulutuksensa päättänyt nuori huomaakin astuvansa kriisissä oleville työmarkkinoille. Työpaikkoja on niukasti tarjolla, ja sen lisäksi vastavalmistuneet joutuvat usein jonon hännille kymmenien kokeneempien hakijoiden hakiessa samoja paikkoja.
Tämä kehityssuunta on nähtävissä kaikissa Pohjoismaissa. Ensimmäinen työpaikka on yhä kauempana, ja nuorisotyöttömyys on nousussa. Tähän kehitykseen on suhtauduttava vakavasti. Muuten meillä on pian nuorten työttömien koronasukupolvi, jonka on yhä vaikeampi päästä työmarkkinoille, ja joka kärsii seurauksista vielä vuosien ajan.
Kyse ei enää ole siitä, että ensimmäiseen työpaikkaan pitäisi päästä nopeammin. Kyse on siitä, että kokonaisen vastavalmistuneiden sukupolven päätyminen pitkäaikaistyöttömiksi pitää estää. Meidän on käynnistettävä hankkeita, jotka auttavat vastavalmistuneita työmarkkinoille, niin ettei kriisin anneta muodostua pysyväksi.
Tästä syystä kehotamme pohjoismaiden pääministereitä ryhtymään tekoihin. On tärkeää, että uhka nuorten työttömien koronasukupolvesta otetaan vakavasti. Olemme sen velkaa vastavalmistuneille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle.
Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava
Göran Arrius, Saco Sveriges akademikers centralorganisation, Ruotsi
Kari Sollien, toiminnanjohtaja, Akademikerne, Norja
Lars Qvistgaard, puheenjohtaja Akademikerne, Tanska
Þórunn Sveinbjarnardóttir, BHM Bandalag háskólamanna, Islanti
