Tilaisuuden aloituspuheenvuoron piti apulaispäällikkö ja viestintäpäällikkö Kati Laitinen Euroopan komission Suomen-edustustosta. Hän arvioi yhdenvertaisuuden edistämisessä tapahtuneen hyvää kehitystä viime vuosina ja viittasi muun muassa kyselyyn, jossa eurooppalaisista vastaajista 59 prosenttia suhtautui myönteisesti esimerkiksi siihen, että heidän lapsensa seurustelisi sukupuolivähemmistöön kuuluvan kanssa.
– Samaan aikaan syrjintä on lisääntynyt merkittävästi ja 55 prosenttia eurooppalaisista kertoo kokeneensa vihamielistä häirintää. Rinnakkaiset ja vastakkaiset kehityskulut herättävät huolta. Ennakkoluulot eivät ole kadonneet minnekään, Laitinen sanoi.
Hän kertoi havainneensa yhdenvertaisuuden edistämistä vastustavien ihmisten muuttuneen entistä äänekkäämmiksi ja aggressiivisemmiksi, vaikka yhteiskunnassa laajemmin ymmärretään tarve yhdenvertaisuuden edistämiselle.
– Työmarkkinoilla koetaan edelleen syrjintää, vaikka se on EU-lainsäädännön vastaista. Perusoikeudet eivät saisi olla sidoksissa siihen, missä EU-maassa ihminen asuu. EU-lainsäädännön täytäntöönpano jäsenmaissa ei ole aina yhdenmukaista, Laitinen huomautti.
– Niin kauan kuin syrjintä on realiteetti yhdelle meistä, se on realiteetti meille kaikille, Laitinen sanoi.
Kati Laitinen nosti puheenvuorossaan esille hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan EU:n strategian 2026–2030, johon kerättiin sattumoisin viimeistä päivää kansalaispalautetta. Strategia etenee julkisen kuulemisen jälkeen komissioon.
Strategia-aloitteessa todetaan, että yhteiskunnassa ei ole sijaa homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin, muunsukupuolisiin, intersukupuolisiin tai queer-ihmisiin (hlbtiq) kohdistuvalle syrjinnälle, mutta silti se on monille EU:ssa arkipäivää.
Siksi komissio ehdottaa uutta strategiaa hlbtiq-henkilöiden kokeman eriarvoisuuden torjumiseksi. Aloite perustuu hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevaan aiempaan strategiaan vuosilta 2020–2025, ja sen keskiössä ovat vihaperusteisen häirinnän ja väkivallan torjunta sekä eheytystoiminnan kieltäminen.
Tänä vuonna askeleita on otettu taaksepäin
Tilaisuuden paneelissa keskustelivat Konecranesin sähkölaitteiden testausosaston tiiminvetäjä ja Sähköliiton edustajiston varapuheenjohtaja Susanna Suikkanen, deidein CEO & Founding Partner, DEI Consultant Jasmin Assulin, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sekä väitöskirjatutkija ja Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies.
Sähköliiton edustajiston varapuheenjohtaja, luottamushenkilö Susanna Suikkanen toi keskusteluun transnäkökulmaa. Hän kertoi tulleensa kaapista puolisentoista vuotta sitten.
– Vuonna 2023 voimaan tullut uusi translaki helpotti ja paransi transihmisten asemaa, Suikkanen sanoi.
Hän on tietoisesti halunnut uskaltaa olla monissa tilanteissa ensimmäinen, eräänlainen tienraivaaja. Samalla hän kertoi tunnistavansa pelon työpaikan menettämisestä tai kokemukset siitä, että työpaikkojen luottamushenkilöiden kykyyn ja haluun viedä syrjintäepäilyä selvitettäviksi ei voi yksioikoisesti luottaa.
Konsultointiyritys deidein toimitusjohtaja ja yksi perustajista Jasmin Assulin on huomannut viime vuosina muutoksen organisaatioiden yhdenvertaisuuspyrkimyksissä. Viisi vuotta sitten DEI:n eli monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden (inkluusion) parantamiseksi otettiin isoja harppauksia monissa organisaatioissa.
– Tänä vuonna askeleita on otettu taaksepäin, mikä näkyy meillä myös kysynnässä. Eivät DEI-kysymykset eli ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistäminen ole uusia asioita. Nyt niitä vain pyritään edistämään työelämäkontekstissa.
– Globaalit konservatiiviset voimat ovat ottaneet kirjainlyhenteitä kuten DEI oman agendansa keppihevoksiksi. Tätä liikehdintää nähtiin myös Suomessa Yle-casen yhteydessä viime kesänä. Aika paljon siinä saatiin rakennettua disinformaatioon perustuvaa tarinaa, Assulin sanoi.
.
Tarvitaan rohkeaa johtajuutta
Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamon analyysi viidestä viime vuodesta on, että tilanne on alkanut junnata ja kovimpaa ääntä sateenkaari-ihmisten oikeuksista pitävät ne, jotka niitä vastustavat.
– Nykyisistä hallituspuolueista kaksi on valmiita edistämään asioita, ja tietyt ministerit tekevät politiikkatason toimia. Pari muuta puoluetta vuorostaan haluaa pysäyttää kaiken ja jos saisivat mahdollisuuden, heikentäisivät tilannetta. Tämä heijastelee maailmanlaajuista kehitystä, Tarjamo sanoi.
– Oikeuksien kyseenalaistamisesta on tullut oikeutetumpaa. Yhtäkään sateenkaari-ihmisten tilannetta edistävää asiaa ei tällä hallituskaudella tulla edistämään, Tarjamo huomautti.
Tarjamon mukaan on hyvin tiedossa, miten paljon kannustusta tarvitaan, jotta ihmisten kyky ja halu nostaa esille työpaikoilla koettua häirintää nousisi.
– On paljon kokemuksia siitä, että ei uskota asian esille nostamisen johtavan mihinkään. Työntekijät ovat edelleen aika yksin, vaikka esimerkiksi monet työntekijäjärjestöt ovat tehneet paljon työtä.
Jasmin Assulin nosti esille joukkoon kuulumisen tärkeyden.
– Kun saa kokea kuuluvansa joukkoon, on helpompi keskittyä itse työhön. Kun DEI toteutuu työpaikoilla paremmin, me voimme paremmin ja teemme työmme paremmin, Assulin sanoi.
Tarjamo muistutti, että kansainvälisesti vertailtuna Suomessa on varsin hyvä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntö.
– Virkahenkilöillä on edelleen lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Joskin hallitus on jo heikentänyt yhdenvertaisuuslakia varhaiskasvatuksen suunnitteluvelvoitteiden kohdalla.
– Nyt tarvittaisiin rohkeaa johtajuutta. Hyvin tärkeä henkinen askel on, että tasavallan presidentti Alexander Stubb ryhtyi Helsinki Pride -viikon suojelijaksi ja osoitti, että hän haluaa näitä asioita edistää, Tarjamo sanoi.
Akavan johtava asiantuntija, väitöskirjatutkija Miika Sahamies on tutkinut Akavan hallinnollisia dokumentteja 1950-luvulta vuoteen 2023. Vuosikymmenien aikana sateenkaarivähemmistön oikeudet yhteiskunnassa ovat parantuneet merkittävästi esimerkiksi homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin ja sairausluokituksen poistamisen sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännön kehittymisen myötä.
– Aiemmin on otettu merkittäviä edistysaskeleita. Sittemmin yhteiskunnallinen asenneilmapiiri on muuttunut. Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan rakennettua perus- ja ihmisoikeuskehikkoa on alettu kyseenalaistaa. Hyvää on se, että omista oikeuksista työntekijöinä ollaan tietoisempia, ja jos oikeudet eivät toteudu, siitä osataan kertoa eteenpäin.
Sahamies muistutti, miten esimerkiksi sana yhdenvertaisuus on vakiinnuttanut paikkansa median sanastossa vasta 2010-luvulla.
– Nyt meillä on sana kimpulle oikeuksia, Sahamies sanoi.
Teksti: Iida Ylinen
Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tekemät kyselytutkimukset, joista uusimman LGBTIQ-kyselyn (2023) mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat arkielämässään monenlaista syrjintää, kiusaamista ja jopa väkivaltaa. Yli kolmannes eurooppalaisista vastaajista (37 %) kertoo kokeneensa syrjintää kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Eniten sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää työelämässä (18 %), ja lähes 45 % heistä ei kerro identiteetistään työpaikalla. Transsukupuolisista vastaajista työelämäsyrjintää on kokenut yli kolmannes (34 %), intersukupuolisista tätäkin useampi (38 %).
FRA:n kyselyn mukaan Suomessa reilu kymmenes kaikista vastaajista (11 %) kertoo kokeneensa viimeisen vuoden aikana syrjintää työelämässä sateenkaarevan identiteettinsä vuoksi.
Kirjoittaja: Iida Ylinen
