Työmarkkinasanastoa

Kokosimme yhteen tärkeitä työmarkkinoiden käsitteitä, jotka liittyvät muun muassa työmarkkinoiden rakenteeseen, neuvotteluihin ja sopimustyyppeihin.

21.1.2020

Ansio

  • ilmoittaa, paljonko palkkaa erilaisine lisineen on ansaittu tietyn ajanjakson aikana

Ansiokehitystakuu

  • palkkaratkaisun lauseke, jolla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloille tasasuhtainen ansiokehitys

Ansiosidonnainen päiväraha

  • palkkaan suhteutettu päiväraha esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Maksetaan työttömyyskassan jäsenille työttömyyden

Bruttopalkka

  • peruspalkka lisineen ennen veroja

Euro- tai senttilinja

  • kaikille palkansaajille sovittu euro- tai senttimääräiset korotukset prosentuaalisten korotusten asemasta

EWC (European Works Council)

mahdollistaa työntekijöiden osallistumisen työtään koskeviin päätöksiin. Euroopan laajuisesti EWC-toiminnan piirissä on yli tuhat yritystä, joissa työskentelee 15 miljoonaa henkilöä. EWC-edustajia on yli 20 000. Suomessa toimivista yrityksistä EWC-toiminnan piirissä on yli 210 yritystä, joista 60 yrityksellä on pääkonttori Suomessa. Suomessa EWC-edustajia on yli 600.

FinUnions

FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n yhteinen edustusto Brysselissä. Sen tehtävänä on huolehtia palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa. FinUnions edustaa noin 1,4 miljoonaa suomalaisten ammattiliittojen jäsentä.

Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta.

Indeksi

  • suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen muutosta ajankohdasta toiseen

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO

JUKO neuvottelee julkisella sektorilla työskentelevien akavalaisten virkaehtosopimukset; kuntien, valtion, kirkon ja yliopistojen pääsopijajärjestö.  Lisätietoja www.juko.fi

Järjestelyvara

  • keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittokohtaisesti tai yrityskohtaisesti.

Keskitetty ratkaisu

  • työmarkkinakeskusjärjestöjen palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto EK teki vuonna 2015 sääntömuutoksen, jolla se lopetti keskitettyjen ratkaisujen neuvottelemisen.

Keskusjärjestösopimus

  • kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välinen sopimus työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi irtisanomissuojasta tai työsuojelusta

Kilpailukykysopimus, kiky-sopimus

Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksesta 29.2.2016. Sopimuksen avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Lisätietoja artikkelistamme:  Tätä kilpailukykysopimus tarkoittaa käytännössä

Kilpailukieltosopimus

  • sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kirkon työmarkkinalaitos

Kirkon työmarkkinalaitos on yksi Suomen neljästä työnantajien keskusjärjestöistä.

Kolmikanta

Kolmikanta on asioiden sopimista ja yhteistyötä niin, että neuvotteluihin osallistuvat työnantajajärjestöt, palkansaajajärjestöt ja maan hallitus. Kolmikantainen yhteistyö on Kansainvälisen työjärjestö ILO:n pääperiaate työelämän kehittämisessä. Myös Euroopan unioni on omaksunut kolmikantaperiaatteen työmarkkinoiden kehittämisessä. Suomi on noudattanut kolmikantaisuutta usean vuosikymmenen ajan, mutta työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on ilmoittanut, että se ei enää tee keskitettyjä ratkaisuja.

KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat

Kuntien ja kuntayhtymien sekä hyvinvointialueiden työnantajia edustaa työnantajajärjestö KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. KT on myös työmarkkinakeskusjärjestö, ja se edustaa kuntatyönantajia kolmikantayhteistyössä ja valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa. KT neuvottelee kunta-alan ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimuksista henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa.

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus eli KVTES on työehtosopimus, jota sovelletaan pääsääntöisesti kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin. Sopimuksen osapuolina ovat työnantajia edustava KT Kuntatyönantajat ja kolme henkilöstöä edustavaa pääsopijajärjestöä.

Kuoppakorotus

Yleisestä ansiokehityksestä jälkeen jääneille aloille, ammattiryhmille tai työntekijöille sovittu palkankorotus, joka on korkeampi kuin muilla aloilla. Esimerkiksi matalapalkkaerä.

Laiton lakko

Suomessa lakkoja ja työnantajan toimeepanemia työsulkuja kutsutaan laittomiksi, mikäli ne rikkovat voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.

Laki työriitojen sovittelusta

Työriitojen sovittelujärjestelmä, valtakunnasovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.

Lakko (työtaistelu)

Työntekijöiden työtaisteluoikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusoikeuksiin. Suomi on ratifioinut YK:n erityisjärjestön, Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n, työntekijöiden perusoikeudet määrittävät yleissopimukset. Lakon aikana ei tehdä lakonalaisia työtehtäviä. Lakko voidaan kohdistaa tietylle toimialalle, yksittäisin yrityksiin, henkilöstöryhmiin tai tiettyihin tehtäviin. Työnantaja ei voi edellyttää, että lakkoon osallistumisesta tulee ilmoittaa esimerkiksi esimiehille. Lakko edellyttää työtaisteluvaroituksen jättämistä kahta viikkoa ennen työnseisausta valtakunnansovittelijalle.

Lakkoavustus

Lakkoavustus on liiton maksama korvaus lakon takia ansiotuloa vaille jääneille jäsenille.

Lakkorajat

Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa on ilmoitettava täsmällisesti lakkorajat eli mitä toimialaa, yrityksiä tai tehtäviä lakko koskee.

Lakkotoimikunta

Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia. Se  johtaa oman toimialueensa lakkoa ja hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä.

Lakkovahti

Lakkovahti valvoo lakon toteutumista ja kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta. Lakkovahti jakaa tietoa työpaikan edessä ja seuraa työnantajien toimia. Lakkovahti on järjestön edustaja ja itsekin lakkolainen.

Lakkovaroitus

Jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, eikä tulosta saavuteta, työntekijäpuolen on mahdollista katkaista neuvottelut ja aloittaa työtaistelutoimet. Niihin ryhtyminen edellyttää työtaisteluilmoituksen eli lakkovaroituksen jättämistä valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen painostustoimien alkamista. Sovittelulaki edellyttää lakkovaroitukselta tarkkaa muotoa. Siinä on ilmoitettava täsmällisesti lakon alkamisaika, laajuus ja lakkorajat.

Liittokierros, liittokohtainen sopiminen

  • ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. Tällöin keskusjärjestöt eivät osallistu neuvottelemiseen. Ylemmät Toimihenkilöt YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden sopimukset yksityisellä sektorilla.

Lisät

  • alan työ- tai virkaehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovitut kokemuksesta, työn vaativuudesta, olosuhteista tai muusta johtuvat lisät

Luottamusmies (yhdysmies, yhteyshenkilö)

  • ensisijainen työntekijöiden edustaja, jonka palkansaajat valitsevat työehtosopimusten määräysten perusteella

Luottamusvaltuutettu

  • henkilöstöryhmän edustaja, jonka työehdoista ei ole tehty työehtosopimusta

Matalapalkkaerä

  • keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enemmän

Muutosneuvottelut

Yhteistoimintalain (yt-lain) tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. ​​

Työnantajan on annettava muutosneuvotteluista (aiemmin yt-neuvottelut) kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista h​​​​​arkitessaan toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa vähintään yhden työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen.

Muutosturva

  • irtisanottavan tai irtisanotun työntekijän oikeus tietyin edellytyksin työllistymisohjelmaan

Naispalkkaerä

  • keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, joka määräytyy alan naisvaltaisuuden perusteella ja jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja

Nettopalkka

  • palkka verojen, työeläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jälkeen

Normaalisitova työehtosopimus

Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittava niitä osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet työehtosopimuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi yrityksiä sekä työnantaja- ja työntekijäliittoja. Normaalisitovat työehtosopimukset koskevat myös sopimuksessa mukana olevien liittojen alayhdistyksiä sekä yhdistysten työnantaja- ja työntekijäjäseniä.

Normaalisitova työehtosopimus voi muuttua yleissitovaksi työehtosopimukseksi, jos järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa on riittävän suuri osa alan työntekijöistä.

Paikallinen erä

Paikallinen erä on palkankorotus, jonka jakamisesta sovitaan yrityskohtaisesti eli paikallisesti. Paikallinen erä eroaa yleiskorotuksesta niin, että korotusta ei välttämättä makseta kaikille.

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen on sopimista yritys- tai työpaikkatasolla sekä virastoissa ja laitoksissa. Esimerkiksi työajoista ja osasta palkankorotuksia voidaan sopia paikallisesti työ- tai virkaehtosopimuksen antamissa puitteissa. Paikallisesti voidaan sopia asioista myös työehtosopimuksen määräyksistä poiketen, jos se on lain ja työehtosopimuksen mukaan mahdollista. Työehtosopimuksissa voidaan myös määrätä, mistä asioista ei voida sopia paikallisesti.

Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisiin sopimuksiin, joista on neuvoteltu. Työntekijöiden edustajana paikallisesta sopimisesta neuvottelee monesti luottamusmies.

Palkansaajakeskusjärjestöt

Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä. Keskusjärjestöjen jäseniä ovat ammattiliitot, joita Suomessa on kymmenittäin. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava.

Palkka

  • korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta

Palkkaliukuma

  • sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus

Palkkaperintö

  • laskennallinen suure, joka kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tapahtunut palkannousu korottaa seuraavan vuoden palkkaa

Palkkataulukot

  • ilmoittavat kunkin alan vähimmäispalkat

Palkkausjärjestelmä

  • sopimusalalla tai yrityksessä noudatettavat palkkausperiaatteet ja -määräykset

Pekkasvapaat

  • yleinen työajanlyhennysohjelma, joka aloitettiin vuonna 1984 ja jossa kohdistui usealle vuodelle sadan tunnin työajan lyhennys. Työajan lyhennyksen malleista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa aloittain.

Prosenttilinja

  • kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset

Päänavaussopimus

  • neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus

Reaalipalkka

  • palkan ostokyky

Ratkaisulautakunta (myös sovintolautakunta)

Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kahdessa työehtosopimuksessa (teknologiateollisuus sekä suunnittelu- ja konsulttiala) on kirjaus ratkaisulautakunnasta. YTN ja työnantajaliitto nimeävät kumpikin yhden jäsenen ratkaisulautakuntaan kahdeksi vuodeksi. Jäsenet valitsevat lisäksi puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinoihin perehtynyt, puolueeton henkilö. Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale ratkaisulautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.

Reaalipalkka

  • palkan ostokyky

Rikkuri

Rikkuri on henkilö, joka tekee työriidan alaista työtä ilman työlupaa. Rikkuri voidaan erottaa liiton jäsenyydestä.

Salassapitosopimus

Lain mukaan työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana. Salassapitosopimuksella tai yksittäisellä salassapitoehdolla pyritään yleensä joko laajentamaan salassa pidettävien asioiden määrää tai jatkamaan salassapidon voimassaoloaikaa.

Sekalinja

  • palkankorotuksesta sovitaan muodossa a senttiä, vähintään kuitenkin b prosenttia

Solidaarinen palkkapolitiikka

  • pyritään korottamaan muita enemmän matalimpia palkkoja

Sovintoesitys

Sovintoesitys on työriidan sovittelijan tekemä esitys työriidan osapuolille työriidan ratkaisemiseksi.

Sosiaalipaketti

  • tulopoliittisen tai keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset

Sukupuolivaikutusten arviointi, suvaus

Työmarkkinakeskusjärjestöt STTKSAK, Akava, EKKirkon työmarkkinalaitosKT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat  ja Valtion työmarkkinalaitos ovat julkaisseet suosituksen sukupuolivaikutusten arvioinnista työpaikoilla. Sukupuolivaikutusten arvioinnista käytetään myös lyhennettä suvaus.

Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotteleville tahoille, että ne arvioivat sopivin väliajoin, miten tehdyt työehtosopimukset vaikuttavat naisten ja miesten palkkaeroihin.

Tasa-arvosuunnitelma

  • Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman.

Tarkistusneuvottelu

  • sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopimuksessa

Tiedonsaantioikeus

Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.

Tilaajavastuu

  • työnantajan velvollisuus huolehtia, että alihankkijat noudattavat lakeja ja sopimuksia

Tulopolitiikka

  • eri eturyhmien ja hallituksen välistä yhteistyötä tavoitteena sopeuttaa kansantalouden kokonaistulojen kasvu ja jakautuminen muihin talouspolitiikan realiteetteihin, esimerkiksi reaalitulojen kasvu tuottavuuden kehitykseen ja saavuttaa alhainen inflaatio

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tupo-ratkaisu

  • hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista
  • Tupoja oli voimassa 1969–2007. Monet nykyisin itsestään selvänä pidetyt etuudet on sovittu ensimmäistä kertaa tupoissa, esimerkiksi lomaltapaluuraha 1972 ja talviloma 1977.

Tulospalkka

  • henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka

Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste (tuta-peruste)

Työsopimuslain mukaan irtisanominen näillä perusteilla on mahdollista vain, jos työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan siirtää tai kouluttaa toisiin tehtäviin.

Työehtosopimuksen jälkivaikutus

Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen työsuhde-ehdot pysyvät jälkivaikutuksella voimassa. Vanhan työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan, kunnes uusi työehtosopimus on saatu sovituksi.

Työehtosopimus (TES)

  • alakohtainen sopimus, jossa sovitaan alan työehdoista

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt

Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä ja neljä työnantajien keskusjärjestöä. Palkansaajakeskusjärjestöjen jäseniä ovat ammattiliitot ja työnantajakeskusjärjestöjen jäseniä ovat työnantajaliitot.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava. Työnantajakeskusjärjestöjä ovat yksityissektoria edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK, kunta-alaa edustava KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, valtionsektorin Valtion työmarkkinalaitos VTML ja kirkon sektorin Kirkon työmarkkinalaitos.

Työnantajakeskusjärjestöt

Suomessa on neljä työnantajakeskusjärjestö. Keskusjärjestöjen jäseniä ovat työnantajien liitot. Työnantajakeskusjärjestöjä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Valtion työmarkkinalaitos VTMLKT Kunta- jja hyvinvointialuetyönantajat ja Kirkon työmarkkinalaitos.

Työnantajaliitto

Työnantajista eli esimerkiksi yrityksistä ja julkisen sektorin työnantajista suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon.

Työlupa

Työtaistelun aikana poikkeuksellisessa yksittäistapauksessa voidaan myöntää työnantajan perustellusta kirjallisesta anomuksesta erillisen työlupa jollekin työpaikalle, vaikka työriita muutoin koskisikin sitä. Työluvan saanut ei ole rikkuri.

Työrauhavelvoite

Silloin kun työehtosopimusta noudatetaan työehtosopimuslain nojalla, siihen liittyy velvoittava työrauhavelvoite. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.

Työsuojelupäällikkö

  • työnantajan edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa

Työsuojeluvaltuutettu

  • henkilöstön edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa

Työsuojeluviranomainen

on jaettu aluehallintovirastossa viiteen työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelun vastuualueilla valvotaan alueellisesti työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista. Valvonnan lisäksi ne antavat ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä.

Työtaistelu

Työtaistelu on työntekijän oikeus puolustaa ja valvoa etujaan, joka on taattu lainsäädännössä. Työtaistelujen toteuttamismuotoja ovat muun muassa ylityökielto, vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto, ulosmarssit ja lakko.

Työtuomioistuin

käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Lisäksi työtuomioistuin ratkaisee muutoksenhakutuomioistuimena työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset ja työneuvoston eräissä poikkeuslupa-asioissa antamista ratkaisuista tehdyt valitukset. Työtuomioistuin on edellä todetuissa asioissa ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Sen tuomioihin ei voida hakea muutosta, vaan ne ovat lopullisia ja heti täytäntöönpantavissa. Kuitenkin korkein oikeus voi purkaa työtuomioistuimen tuomion samoin edellytyksin kuin muidenkin tuomioistuinten tuomiot. Työtuomioistuin ei käsittele kaikkia työoikeudellisia riitoja. Työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään asianomaisessa käräjäoikeudessa. Virkasuhteisten vastaavat riidat käsitellään hallinto-oikeudessa.

Vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto

Kiellon aikana ei matkusteta työasioissa vapaa-aikana, vaan matkustaminen tapahtuu säännöllisenä työaikana. Kielto ei koske kodin ja pääasiallisen työpaikan välisiä matkoja.

Virkaehtosopimus

  • julkisten alojen työehtosopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. Julkisella sektorilla työskentelevien akavalaisten  sopijaosapuolena toimii Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Lisätietoa www.juko.fi

Virkasuhde

Virkasuhteita on vain julkisella sektorilla eli kunnissa, kuntayhtymissä, valtiolla ja kirkolla. Virkasuhteessa oleva työntekijä on virkamies ja häntä koskevat erityislait kuten laki kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslaki.

Virkasuhteessa työskentelevällä virkamiehellä on laajemmat velvollisuudet kuin työsuhteisella työntekijällä. Virkamiehellä on esimerkiksi virkavastuu eli hän vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Jos työntekijä käyttää työssään julkista valtaa, on virkasuhde tarpeen. Julkisen vallan käyttö tarkoittaa päättämistä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen eduista, oikeuksista ja velvollisuuksista.

Yhdenvertaisuussuunnittelu, yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisella, koulutuksen järjestäjällä ja työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämistä koskevista toimenpiteistä (yhdenvertaisuussuunnitelma).

Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai se voidaan laatia osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, opetussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa

Yhdysmies

  • henkilöstön ja ammattiliiton edustaja työpaikoilla

Yhteistoimintaneuvottelut (yt-neuvottelut)

perustuvat yhteistoimintalakiin (yt-lakiin), nykyisin muutosneuvottelut. Yt-lakia sovelletaan niihin yrityksiin, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä. Yt-lain tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työpaikan työoloja koskeviin asioihin.

Yhteyshenkilö

  • henkilöstön ja ammattiliiton edustaja työpaikoilla

Yleiskorotus

  • sopimuksessa sovittu sentti-, euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville

Yleissitovuus

Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa sekä järjestäytyneiden (eli liittoon kuuluvien) työnantajien että järjestäytyneiden työntekijöiden määrä. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. Tärkeä arviointikriteeri tällöin on, kuinka iso osa alan työntekijöistä on työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimusten määräykset ovat vähimmäismääräyksiä.

Ylempi toimihenkilö

toimii asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Ylemmän toimihenkilön työtehtävät edellyttävät korkeaa koulutusta tai työkokemuksen tuomia vastaavia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Korkealla koulutuksella tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta tai niihin verrattavissa tai rinnastettavissa olevaa koulutusta, esim. ennen ammattikorkeakoulutusta suoritetut insinööritutkinnot, HSO-tutkinnot yms.

Ylempi toimihenkilö ei toimi yrityksen ylimmässä johdossa. Toimiminen ylempien toimihenkilöiden esimiehenä ei sulje henkilöä ylempien toimihenkilöiden käsitteen ulkopuolelle.

Ylityö

sovitun työajan ylittävä esimiehen pyynnöstä tehtävä työ, joka on korvattava tekijälleen.

Ylityökielto

Ylityökielto on painostustoimi, joka voidaan julistaa tietylle toimialalle, yritykseen tai henkilöstöryhmään. Kiellon aikana tehdään ainoastaan säännöllinen työaika, ei ylitöitä, eikä liukumia kasvateta kiellon aikana. Kielto on laillinen, koska ylitöistä säännöllisen työajan ulkopuolella on muutoinkin oikeus kieltäytyä.

Yritysyhdistys

YTN:n tritysyhdistykset ovat osa ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa. Yritysyhdistys voi toimia yksikkö-, yritys- tai konsernitasolla. Yritysyhdistysten tavoitteena on ylempien toimihenkilöiden paikallisen edunvalvonnan tehostaminen. Yritysyhdistykset ovat itsenäisiä organisaatioita, joiden toiminnasta päättää niiden jäsenistö.

Ylemmät toimihenkilöt YTN

Ylemmät toimihenkilöt YTN on yksityissektorin neuvottelujärjestö, joka Akavan kentässä vastaa ylempien toimihenkilöiden sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. YTN:n jäseninä on 20 Akavan liittoa, joiden kautta se edustaa 178 000 asiantuntijaa ja esimiestä eri toimialoilla. Lisätietoa www.ytn.fi

 

Lue lisää aiheesta