I Työsuojelu ja psykososiaalinen kuormitus
- Työturvallisuuslaki uudistetaan. Laissa pitää säätää täsmällisemmin psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja tarvittavista työsuojelun kannalta välttämättömistä oikeuksista ja velvollisuuksista muuttuneen työelämän tarpeisiin. Työturvallisuuslaissa pitää säännellä täsmällisemmin, velvoittavammin ja kattavammin psykososiaalinen kuormitus, sen arviointi, mittaaminen ja jatkuva seuranta. Erityisesti uudistetaan
-
- yleistä huolehtimisvelvoitetta,
- työsuojelun toimintaohjelmaa,
- työn vaarojen selvittämistä ja arviointia,
- työn suunnittelua,
- työntekijälle annettavaa perehdytystä ja ohjausta,
- työtä ja työskentelyolosuhteita koskevia säännöksiä sekä
- työnantajan ja työntekijän velvollisuutta ennaltaehkäistä ja puuttua työn psykososiaalista kuormitusta aiheuttaviin tekijöihin.
- Työturvallisuuslain uudistamisen yhteydessä työsuojelun yhteistoiminta siirretään työsuojelun valvontalaista osaksi työturvallisuuslakia, jotta keskeinen työsuojelulainsäädäntö on käytännössä selkeää ja toimivaa.
- Psykososiaalisesta kuormituksesta säädetään uusi asetus. Asetuksessa määritellään psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista, toimenpiteistä ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
- Osana työsuojelun toimintaohjelmaa toteutetaan vähintään vuosittain työntekijöiden työn fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen arviointi, työn määrän mitoitus ja tarvittavat toimenpiteet.
- Psykososiaalista kuormitusta koskevien säännösten laiminlyönti otetaan huomioon työturvallisuuslain rangaistussäännöksissä täsmällisemmin.
- Työtapaturma- ja ammattitautilakiin lisätään säännökset jatkuvasta, haitallisesta ja terveyttä vaarantavasta psykososiaalisesta kuormituksesta ja työuupumuksesta. Niiden tulee kattaa ammattitauti-, korvattavuus ja sairaanhoidon korvaukset.
II Työaikasuojelu
- Työntekijän oikeutta irtautua työtehtävistä ja olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella täsmennetään. Työsuojelun yhteistoiminnassa sovitaan toimintaohjeet työvelvoitteista irtautumisesta ja tavoitettavuudesta vapaa-ajalla. Toimintaohjeet pitää käydä vuosittain läpi yhdessä henkilöstön kanssa.
- Työssä matkustavien työntekijöiden palautuminen ja riittävä lepoaika turvataan lainsäädännössä nykyistä paremmin. Työhön liittyvä matkustaminen pitää laskea työhön sidonnaiseksi työajaksi ja ottaa huomioon työaikalain vuorokautisissa ja viikoittaisissa lepoajoissa.
- Työajan seurantaa parannetaan siten, että työaikakirjanpitomenettelyt ja erityisesti työyhteisössä tehdyn ylityön määrä käydään läpi työsuojelun yhteistoiminnassa vuosittain. Samassa yhteydessä arvioidaan työaikakirjanpidon ulkopuolisen työn määrä.
III Työsuojeluorganisaatio ja työsuojelun yhteistoiminta
- Työsuojeluvaltuutetun valintavelvollisuuden rajaa lasketaan nykyisestä 10:stä.
- Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu riittävän työsuojelun varmistamiseksi.
- Työsuojelun yhteistoiminnan organisointia ja työpaikan määrittelyä koskevaa sääntelyä täsmennetään kattavan ja edustuksellisen työsuojeluorganisaation varmistamiseksi.
- Työnantajan velvollisuutta huolehtia työsuojeluhenkilöstön (työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu) osaamisesta työsuojeluasioissa lisätään.
- Työsuojeluviranomaisten resursseja lisätään riittävän ja tehokkaamman työsuojelun varmistamiseksi.
- Työsuojelun valvonnassa otetaan työn psykososiaalinen kuormitus vahvemmin huomioon.
Ohessa esitykset pdf-tiedostona
