SAK:n, Akavan ja STTK:n asiantuntijat: Kestävän kehityksen tavoitteet liukumassa tavoittamattomiin

Tänä vuonna olemme ohjelman puolivälissä. Valitettavasti aika on käymässä vähiin, sillä monien tavoitteiden kohdalla ei ole globaalisti edistytty riittävästi. Juuri julkaistun YK:n kestävän kehityksen raportin  mukaan suurin haaste tavoitteiden saavuttamisen tiellä on lisääntyvä eriarvoistuminen, joka etäännyttää ihmisiä toisistaan. Sama suunta nopeutuu Suomessakin, jos pääministeri Orpo toteuttaa hallitusohjelmansa mukaiset työllisyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset sekä heikentää järjestäytyneiden työntekijöiden perusoikeuksia.

Ammattiliitot ovat alusta asti sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Olemme vaikuttaneet sekä Suomessa että kansainvälisesti tavoitteiden asettamiseen sekä niiden toimeenpanoon ja tulosten seuraamiseen. Vaikka Suomessa useat tavoitteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan moniin muihin maihin verrattuna, meilläkin on paljon kirittävää. Helmikuussa tehdyn arvioinnin mukaan, jonka  Suomen kestävän kehityksen toimeenpanoa arvioinut työryhmä laati,  Suomessa on vahvistettava toimia ja keskityttävä erityisesti ekologiseen kestävyyteen sekä globaalivastuuseen ja rajat ylittäviin negatiivisiin vaikutuksiin.

Haluamme olla mukana löytämässä ratkaisuja jatkossakin ilmastonmuutoksen (SDG13), sukupuolten välisen eriarvoisuuden (SDG5), köyhyyden (SDG1) ja huonojen työolojen (SDG8) haasteisiin. Sosiaalisen kestävyyden ylläpitäminen ja vahvistaminen yhteistyössä julkishallinnon, työnantajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa (SDG17) on ammattiliitoille erityisen tärkeää.

Vihreässä siirtymässä onnistutaan vain, jos työntekijät kokevat siirtymän reiluksi ja turvalliseksi. Siksi palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen on oltava mukana kansallisten ja toimialakohtaisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien valmistelussa ja seurannassa. Ilmasto- ja energiasuunnitelmiin pitäisi aina sisältyä työllisyys- ja osaamistarvekartoitus (SDG9). Tämä auttaisi saavuttamaan kestävän teollisuuden, innovaatioiden ja infrastruktuurien tavoitetta.

Olemme toimineet aina ihmisarvoisen työn, eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen sekä kaikille mahdollisen hyvän koulutuksen (SDG4) puolesta. Jotta näiden sosiaalisten tavoitteiden onnistumista voidaan kunnolla arvioida ja edistää, niihin liittyvät politiikkatoimet pitää tunnistaa valtion talousarvion valmistelussa ja tavoitteiden budjettivaikutuksia seurata muustakin kuin taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Sipilän hallitus otti ekologisen kestävyyden mukaan talousarviovalmisteluun, mutta sen seuranta on jäänyt heikoksi. Sosiaalinen kestävyys on edelleen kokonaan budjettivalmistelun ja -seurannan ulkopuolella.

Sen lisäksi, että työryhmä arvioi Suomen kestävän kehityksen toimeenpanoa, se antoi myös suosituksia toimien parantamiseksi. Se suositteli muun muassa, että toimeenpanossa on otettava seuraava askel ja siirryttävä strategioista kohti nykyistä konkreettisempia toimenpiteitä.

Olennaista on, että ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys integroidaan entistä järjestelmällisemmin valtion budjetti- ja lainvalmisteluprosesseihin. Esimerkiksi poikkihallinnollisten teemojen budjetti- ja tulosohjauksessa tulisi lisätä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kannusteita ja sanktioita. Olemme tästä samaa mieltä. Lisäksi on tärkeää vahvistaa kestävän kehityksen toteutumisen budjettiseurantaa. Nykyisen taloudellista kestävyyttä voimakkaasti painottavan hallituksen aikana on entistäkin tärkeämpää hahmottaa kestävän kehityksen kokonaistila.

Tähän antaa hyvän mahdollisuuden nykyisen hallitusohjelman kirjaus sellaisen toimintamallin valmistelemisesta, joka mittaa bruttokansantuotteen rinnalla kokonaiskestävyyttä eli hyvinvointia, talouden kannattavuutta ja ympäristön tilaa. Orpon hallituksen ensimmäisten lakiesitysten valmistelussa ihmisten hyvinvointi, kestävän kehityksen sosiaalinen ulottuvuus, on valitettavasti jäänyt kokonaan huomioimatta.

Pia Björkbacka, kansainvälisten asioiden asiantuntija, SAK

Piia Rekilä, yhteiskunta-asioiden päällikkö, Akava

Jaakko Haikonen, asiantuntija, STTK

Lue lisää aiheesta

Paremmat edellytykset kestävälle kasvulle – Kasvuohjelma

Akava korostaa kasvuohjelmassaan, että kestävä kasvu syntyy korkeasta osaamisesta ja suotuisista toimintaedellytyksistä yrityksille. Osaamisen, tieteen ja teknologian avulla voimme ratkaista maailman suuria ongelmia, kuten ilmastonmuutos ja luontokato.

31.8.2021

Työmatkat eivät akavalaisillakaan palaa entiselleen

Koronapandemia romahdutti työmatkailun. Korona-aikana työmatkailu on yhä enemmän polarisoitunut, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n neuvottelupäällikkö Oksa toteaa. Matkojen tarvetta punnitaan tarkkaan uusien työtapojen yleistyttyä, mutta myös terveyden ja työturvallisuuden takia sekä ympäristösyistä.

24.3.2021

Akavalainen

Kestävien sijoitusten ohjelma tukemaan talouden muutosta

EU-maat Puolaa lukuun ottamatta sitoutuivat joulukuun neuvoston huippukokouksessa hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamiseen vuosisadan puoliväliin mennessä.

3.2.2020

Kohti parempaa Eurooppaa

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työntekijät-ryhmä Helsingissä: Euroopan työmarkkinoilla liikkuvat ovat yhä koulutetumpia

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työntekijät-ryhmä kokoontui Helsingissä 9. lokakuuta aiheenaan kestävä kehitys, sosiaalinen ulottuvuus, osaamisen kehittäminen ja työvoiman liikkuvuus Euroopassa. Kokous toi monipuolisia näkökulmia Euroopan työmarkkinoiden kehityksestä. Myös tuleva komission ohjelma pohditutti kokousedustajia.

11.10.2019

Akavalainen