Kun Marko Jussila kertoi perheeseen syntyvästä lapsesta, kollega työpaikalla varmisteli heti, että aiothan olla vanhempainvapaalla, se kun on ainutlaatuista aikaa.
– Ja tämä viesti tuli vielä pykälää ylemmältä tasolta. Minua muistutettiin, että ymmärräthän tarjolla olevan mahdollisuuden.
Jussilan mukaan työnantajan asenne perhevapaalle jäämistä kohtaan oli alusta alkaen erittäin suopea. Konsulttina työskentelevä Jussila oli jo ehtinyt pähkäillä, mikä työnantajan reaktio mahtaa olla.
– Vaikka teemme isoja ja kalliita projekteja, jotka pitää saattaa oikeaan aikaan maaliin, tuli prioriteeteissa selvästi esille, että tietysti vanhempainvapaalle voi jäädä. Kun asiasta lähdettiin keskustelemaan, oli aivan selvää, että homma järjestyy.
Isien oikeudet keskusteluun ja käytäntöön
Lakisääteisten perhevapaiden käyttö on edelleen erittäin epätasaista äitien ja isien kesken.
Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin laatimassa raportissa mainitaan, että lastenhoitovastuun keskittymistä äideille pidetään perussyynä sukupuolten välisille työmarkkina- ja tuloeroille. Tutkimustiedon valossa naisten asema työmarkkinoilla vahvistuisi, jos perhevapaat jaettaisiin tasaisemmin.
Jussilan perheessä jakoa pohdittiin tarkkaan. Ensiksi äiti Sini Jussila hoiti Maria-tytärtä seitsemän kuukauden ajan, minkä jälkeen oli Marko-isän vuoro viiden kuukauden osuudellaan.
Perhevapaita koskevassa julkisessa keskustelussa korostuvat usein taloudelliset näkökulmat. Lapsen edun pohtiminen jää vähemmälle, samoin isien oikeudet. Tasaisempi perhevastuiden jako edistäisi miesten mahdollisuuksia täysipainoiseen perhe-elämään, jossa myös isän ja lapsen välille syntyisi vahva yhteys pienestä pitäen.
Viime kevään ja kesän ajan Maria-tytöstä huolehtinut Marko kertoo, että heille muodostui oma rytminsä, jota noudatetaan edelleen. Aamulla tyttö haluaa syliin työnjohtajaksi seuraamaan, miten puuron- ja kahvinkeitto sujuu.
– Hän on sylissä ja varmistaa, että homma hoituu.
Kaksin ollessaan he lähtivät usein ulkoilemaan tai torille tapaamaan tuttuja. Toisinaan mentiin tervehtimään isovanhempia.
– Pääsin näkemään läheltä kävelemisen aloitukset. Näin joka päivä, miten lapsi oppi uutta.
Arvot ja asenteet muutoksessa
THL:n erikoistutkija Johanna Närvi on nostanut esille kysymyksen, perustuuko isien vähäinen perhevapaan käyttö monesti virheelliseen käsitykseen sen taloudellisista seurauksista perheelle. Lisäksi hän pohtii, onko kenties niin, että taloudellisia seurauksia korostetaan, koska ne koetaan sosiaalisesti hyväksyttävämmäksi syyksi isän lyhyelle perhevapaalle kuin sukupuolittuneisiin asenteisiin viittaavat selitykset.
Asenteet muuttuvat nekin, joskin muutos voi olla hidasta.
Tästä hyvä esimerkki on Marko Jussila, jolla on entuudestaan kolme täysi-ikäistä lasta. Lapset syntyivät vuosina 1997, 1999 ja 2003.
– En silloin edes selvitellyt mahdollisuuksiani. Nyt kun tällainen on mahdollista ja oikein valtiovalta siihen kannustaa, halusin käyttää arvokkaan tutustumisajan omaan lapseen.
Jussilan mukaan ilmapiiri on nyt aivan toinen kuin aiemmin.
– On nykypäivää, että myös isät jäävät vanhempainvapaalle. Oma ajatteluni on sekin muuttunut. Nuorempana sitä katseli asiaa eri tavalla. Arvojärjestys oli toisenlainen. Nyt olen miettinyt, olisiko silloinkin pitänyt tehdä toisin.
Painopiste perheelle parhaaseen ratkaisuun
Marko Jussila on tehnyt pitkän uran paperiteollisuudessa. Hän työskenteli eri tehtävissä Lohjan Kirkniemen paperitehtaalla 27 vuoden ajan, viimeksi tehtaan teknisestä sektorista vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Kaksi viime vuotta Jussila on toiminut konsulttina Afryssä, joka tarjoaa energia-, infra- ja teollisuussektorin kehityspalveluja ja toimii maailmanlaajuisesti. Hän johtaa kunnossapitoon liittyvien palveluiden yksikköä.
Sini Jussila työskentelee esihenkilönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:in opetuksen kehittämistiimissä. Uransa aikana hän on työskennellyt muun muassa korkeakoulun lehtorina ja projektipäällikkönä sekä markkinoinnin ja myynnin parissa.
Marko Jussila kertoo, että vanhempainvapaasuunnitelmista kertominen työnantajalle herätti epävarmuutta.
– Mietin, miten asian esitän ja tuleeko yllätyksenä, että olen näinkin pitkään poissa. Vastaus oli, että totta kai. Muiden reaktioita ei kannata edes miettiä niin paljon, vaan pyrkiä tekemään itselleen mieluisin ratkaisu.
– Ja kun nyt katsoo peräpeiliin, olihan tämä ainutlaatuinen mahdollisuus ja arvokasta aikaa.
Isoäiti apuna
Vuoden ikäisen tyttären tärkeänä hoivaajana on nyt myös Sinin eläkkeellä oleva äiti. Marko huolehtii tyttärestä maanantaiaamupäivän, kunnes mummin aamujuna Itä-Suomesta on perillä Kouvolassa. Mummi asuu yhdessä Jussiloiden ja Sinin kahden teini-ikäisen lapsen kanssa torstai-iltaan, jolloin hän suuntaa takaisin kotikonnuille. Perjantait Sini hoitaa tytärtään ja käyttää tähän Markolta yli jääneitä vanhempainpäiviä.
Nykyinen järjestely on perheen mieleen, kun lapsi saa vielä olla kotona.
Perheen pohdinta siitä, miten vanhempainvapaat kannattaa jakaa, ei ollut aivan helppoa. Loppujen lopuksi kaikki onnistui hienosti.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Marko Jussilan perhealbumi
Artikkelissa on hyödynnetty lähteenä Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koevin laatimaa raporttia
Isänpäivä on joka päivä
Syksyllä 2022 voimaan astunut perhevapaauudistus jakaa perhevapaat ja lasten hoitovastuun vanhempien kesken. Uudistus mahdollistaa perheille omannäköisen ratkaisun rakentamisen joustojen, etuuksien ja vanhempien yhdenvertaisen aseman ansiosta.
Keskustelu perhevapaajärjestelmästä ja sen tasa-arvoisista mahdollisuuksista on edelleen tärkeää, koska vanhemmuuteen liittyy edelleen tasa-arvohaasteita, jotka meidän tulee yhdessä ratkaista. Äidit pitävät noin 88 prosenttia perhevapaista ja käyttävät suuren osan perhevapaaetuuksista . Perhevastuun jakaminen edistää työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, murtaa luutuneita asenteita ja vanhanaikaista kulttuuria vanhemmuudesta ja hoivavastuusta.
Vanhemmuus on ainutlaatuinen asia ja jokaisen vanhemman tulisi voida jäädä perhevapaalle. Isänpäivä on joka päivä -kampanjalla haluamme saada suomalaiset isät pohtimaan omaa ajankäyttöään näin isänpäivän kynnyksellä.
Kolme tunnettua isää, näyttelijä Vesa Vieriko, yrittäjä Ari Tolppanen ja pääjohtaja Timo Ritakallio, pohtivat omaa vanhemmuuttaan aineistoissamme. Jokainen heistä on menestynyt. Mitä he nyt tekisivät toisin ja mitä tuoreet isät voivat oppia heiltä?
Kannustamme jokaista isää omistamaan aikaa isänä olemiselle ja perheelle.
Lisätietoja:
