Työuransa vasta aloittanut opettaja Krista Lindgren ei ole vielä huolissaan tulevaisuudesta ja työllistymisestä. Hän valmistui viime syksynä Jyväskylän yliopiston OKL:sta luokanopettajaksi ja erityisopettajaksi. Hän on sen jälkeen tehnyt luokanopettajan töitä.
– Varmaan kilpailu opettajan töistä lisääntyy. Kasvatustieteen tutkinto mahdollistaa kuitenkin paljon. Se on erikoinen yliopistotutkinto, kun se antaa valmiin työpaikan, Lindgren sanoo.
– Ulkomaillekin lähteminen on suomalaiselle opettajalle aina mahdollisuus, Lindgren tuumaa.
– Suomesta pääsee ulkomaille mihin vain, suomalainen kasvatus ja koulutus ovat arvostettuja maailmalla. Voi olla, että jos työ Suomessa ei nappaa, tulevaisuudessa sitten mennään muualle. Yrittäjäksi ryhtyminen on myös yksi vaihtoehto koulutyölle.
Opettaja Krista Lindgren näkee ulkomaille muuton tai yrityksen perustamisen tulevaisuuden työllistymisvaihtoehtoina, jos opettajan työpaikat vähentyvät.
– Kasvatustieteissä ollaan paljolti jämähdetty siihen, että OKL:stä mennään suoraan kouluun töihin, Lindgren sanoo.
Niukkenevilla työmarkkinoilla oman osaamisen jatkuva kehittäminen on iso kilpailuetu. Lindgren ei ole vielä suunnitellut omalta osaltaan sitä, miten voisi jatkaa opiskelua. Mieli täytyy pitää avoimena, oli töissä tai ei, hän sanoo.
– Pitää olla avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta ja joustavuutta, jos pitää mukautua.
Tylyt lukemat
Ykkösluokkalaisten määrän romahtaminen ei ole pelkästään tulevaisuuden uhkakuva. Koulunsa aloittavien määrä on ollut laskussa jo pitempään. Opetushallituksen tilastojen mukaan vuonna 2000 ykkösluokan oppilaita oli noin 65 307. Vuonna 2010 koulunsa aloitti 57 876 oppilasta, ja vuonna 2019 hieman enemmän, 61 068 oppilasta.
Lukema kuitenkin laskee pian huimasti. Syntyvyyden romahdus on viime vuosina ollut jyrkkä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 syntyi 60 980 lasta, ja vuonna 2019 enää 45 613 lasta.
Opetushallitus julkaisi elokuun alussa selvityksen, jossa todetaan, että hurjimmassa tapauksessa peruskoulujen määrä puolittuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Nykyinen koulujen määrä on noin 2 300 ja siitä pudottaisiin vajaaseen 1 300 kouluun. Koulujen oppilasmäärä kasvaisi samaan aikaan keskimääräisestä 236 oppilaasta 336 oppilaaseen.
Opetushallituksen selvityksen arviot pohjaavat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä kouluverkon muutoksiin vuodesta 2000 eteenpäin.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ: resurssit ryhmäkokojen pienentämiseen
Neuvottelujohtaja Petri Lindroos OAJ:stä toteaa, että perusopetuksen oppilaiden määrän lasku vääjäämättä johtaa siihen, että pieniä kouluja lakkautetaan lisää. Kehitys on jatkunut jo pidempään.
OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroosin mukaan pienten koulujen lakkautumiset jatkuvat yhä, sillä perusopetuksen oppilaiden määrän lasku jatkuu.
– Syrjäseuduilla on kuntia, joissa syntyvyys on nolla ja on jo jonkin aikaa ollut muuttoliikettä poispäin. Muutaman opettajan kyläkoulujen määrät ovat jo nyt romahtaneet, Lindroos sanoo.
Pienten koulujen lakkauttamisten jälkeen oppilaat siirtyvät suuriin koulukeskuksiin, jolloin ryhmäkoot nousevat usein suuriksi.
– Suomessa kaikki koululaiset opiskelevat ryhmissä. Opettajalle on haastavampaa, mitä isompi ryhmä on, Lindroos sanoo.
– OAJ:n mukaan lapsimäärän vähenemisestä vapautuneet resurssit pitäisi käyttää ryhmäkokojen pienentämiseen, Lindroos sanoo.
– Opettajat pystyvät hallitsemaan pienempiä ryhmiä paremmin ja opetuksen laatu paranee. Mitä pienempi ryhmä, sen helpompi on paneutua yksittäisen oppilaan asioihin.
– Kouluverkon supistuminen on pienille kunnille kova paikka. Lukio on usein pienen kunnan kruununjalokivi, Lindroos toteaa.
Pienet lukiot kilpailevat jo nyt opiskelijoista kurssien monipuolisuudella ja jopa tarjoavat ilmaisia oppikirjoja, tietokoneita ja autokoulua.
Etäopetuksen kehittäminen antaa pienempien kuntien lukioillekin mahdollisuuden ylläpitää monipuolisuutta. Esimerkiksi harvinaisten kielten opetusryhmän perustamiseen yksittäisessä lukiossa ei opiskelijoiden määrä välttämättä riitä, mutta etäyhteyksien kautta useamman lukion opiskelijat voivat osallistua yhden lukion perustamaan ryhmään.
Peruskoulujen tilannetta etäopetus ei auta.
– Lukioissa etäopetusta on jo hyödynnetty, mutta perusopetuksen täytyy olla kontaktiopetusta. Pitäisi olla mahdollisuus saada tasa-arvoista opetusta ympäri Suomen, Lindroos sanoo.
Elinikäinen oppiminen kahdesta kulmasta
– Opettajatarve vähenee tulevaisuudessa. Tähän saakka työllisyyskehitys on ollut suotuisaa. Koulutuksessa tullaan ennakoimaan tulevaa muutosta, Lindroos sanoo.
– Tällä hetkellä vastavalmistuville opettajille on tarvetta. Suuri joukko opettajia on lähestymässä eläkeikää ja heille olisi saatava korvaajia, Lindroos kertoo.
– Valmistuvien ja eläköityvien määrät vastaavat nykyistä tarvetta. OKL on onneksi edelleen haluttu opiskelupaikka. Varhaiskasvatuksessa tosin ei edes nyt valmistu riittävästi.
Lindroos sanoo, että koulutusmäärien ennakointia parantaisi OAJ:n ajama esitys opettajarekisterin perustamisesta. Opettajarekisteri mahdollistaisi sen, että ajantasainen opettajatilanne olisi heti kaikkien nähtävillä. Samalla varmistettaisiin, että kaikkiin tehtäviin olisi saatavilla kelpoinen opettaja.
Elinikäinen oppiminen on kahdestakin näkökulmasta Lindroosin mukaan yksi ratkaisu opettajien työpaikkojen vähenemisen ongelmaan.
Opettajien työn painopistettä voitaisiin siirtää laajemmalle. Opettajat voisivat jatkokouluttautumalla hankkia itselleen lisää kelpoisuuksia ja olla opettajina muille elinikäisen oppimisen piirissä oleville jatkokoulutettaville.
– Tässä vaadittaisiin resurssien uudelleenkohdentamista sekä virka- ja työehtosopimusten kehittämistä siten, että opettaja voisi joustavasti siirtyä asteelta toiselle, Lindroos sanoo.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Krista Lindgren (Krista Lindgrenin kotialbumi), Leena Koskela (Petri Lindroos)
