Miten kohtuuhintainen asuminen, työpaikat ja työntekijät löytäisivät Suomessa toisensa?
Asuntopolitiikka vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan ja kehitykseen. Suomessa valmistellaan asuntopoliittista kehittämisohjelmaa vuosille 2021–2028. Sen tavoitteena on lisätä asuntopolitiikan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta sekä määritellä asumisen suuret linjat laajassa yhteistyössä yli hallituskausien.
Miksi Suomi ei elvytä ansiotuloverotusta keventämällä?
Hallituksen seitsemäs lisäbudjetti arvioi valtion tarvitsevan noin 19,6 miljardia euroa lisälainaa vuonna 2020. Summa on ennätyksellisen suuri. Suomi todella elvyttää talouttaan. Mutta pääasiassa vain lisäämällä julkisia kulutusmenoja, julkisia investointeja ja tulonsiirtoja. Veroelvytys puuttuu työkalupakista lähes kokonaan.
Monikielisyys on yhteiskunnan rikkaus
Kielelliset oikeudet ovat osa perusoikeuksia ja niistä säädetään useissa laeissa. Kielelliset oikeudet ovat olennainen osa yhdenvertaisuutta. Kielellisten oikeuksien on toteuduttava, jotta muut oikeudet voivat toteutua.
Kestävää elvytystä koronakriisissä
Ympäristöministeriön työryhmä julkisti raporttinsa kestävän elvytyksen toimenpiteistä. Ryhmän ideana oli laatia luettelo koronakriisin yhteydessä tehtävistä elvytystoimista, jotka samalla vastaavat ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen. Siis elvytystoimien on tuotava ratkaisuja ympäristön kestävyyden parantamiseen.
Onko alustatyöläinen työntekijä vai yrittäjä?
Alustatalous on tullut jäädäkseen ja tuo yhä useammalle työtä ja toimeentuloa. Samalla alustatalous hämärtää rajaa työsuhteessa tehtävän työn ja yrittäjyyden välillä. Selvyyttä on haettu maakohtaisesti ja tapauskohtaisesti EU-tuomioistuimen kautta, sillä yhteistä EU-tason sääntelyä ei ole sovellettavaksi jäsenmaissa.
Akavalaiset yrittäjät luottavat tulevaisuuteen – kasvusuunnitelmat vähäisiä
Työn merkityksellisyys on yhä useammalle akavalaiselle tärkeimpiä tekijöitä työssä, oli hän sitten palkansaaja tai yrittäjä. Tätä vahvistaa Yrittäjän taloudellinen mielenrauha -kysely liittojen yrittäjäjäsenille, jonka Danske Bank, AKY – Akavalaiset yrittäjät ja Akava teettivät yhteistyössä. Vastaajista suurin osa oli päätoimisia yksinyrittäjiä ja 1–3 henkilöä työllistäviä pienyrittäjiä.