Miten työssä ja työyhteisössä voidaan tukea työhyvinvointia ja mielenterveyttä?
Työpaikan työilmapiiriä ja -kulttuuria rakentavat kaikki työyhteisön jäsenet. Sen perustaksi tarvitaan johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen kannustavan ja avoimen ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Siten voidaan luoda luottamuksen ilmapiiriä, jossa työntekijät uskaltavat ilmaista mielipiteensä ja huolensa. Tämä antaa esihenkilölle mahdollisuuden varhaiseen tukeen, kun työntekijä uskaltaa kertoa esimerkiksi kuormittumisesta ja jaksamisen ongelmistaan ilman pelkoa. Sosiaalinen tuki, yhteisöllisyys ja hyvä vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden kannalta.
Hyvä yhteisöllisyys ja kollegan ystävälliset sanat ja joskus pelkkä kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” ovat tärkeitä arjen tekoja työhyvinvoinnin tueksi. Hyvät käytöstavat kuuluvat jokaiselle työpaikalle.
Työympäristön pitää olla fyysisesti ja henkisesti turvallinen ja terveellinen. Liiallinen, haitallinen työkuormitus on haitallista työhyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Työhyvinvointiin panostaminen voi auttaa tasapainottamaan työkuormaa ja vähentämään uupumusta. On kuitenkin muistettava, että työyhteisön ja työn voimavaratekijät eivät riitä kannattelemaan, jos työmäärä on jatkuvasti liian suuri, työ läikkyy vapaa-ajalle ja työntekijällä ei ole keinoja työtehtävien määrän hallintaan. Työturvallisuuslaissa määritellään eri osapuolten vastuut ja velvoitteet sekä työlle ja työolosuhteille asetettavat vaatimukset.Keskeinen väline työn psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi on kuormitustekijöiden järjestelmällinen selvittäminen ja arviointi. Vaarojen arvioinnin perusteella työnantaja pystyy tekemään tarpeellisia muutoksia joko poistamalla tai vähentämällä haitallisia kuormitustekijöitä ja tukemaan työntekijöitä kuormittavissa tilanteissa.
Joustavuus ja hyvät mahdollisuudet työn ja perhe-elämän tasapainoon ovat matalan kynnyksen keinoja mielenterveyden tukemiseen. Kaikilla työpaikoilla on mahdollisuus luoda joustavuutta, ja se vaikuttaa työntekijöiden tyytyväisyyteen ja tuottavuuteen. Se on yhä useammalle työntekijälle ja -hakijalle vetovoimatekijä. Joustavuuden luominen työhön vaatii suunnittelua, keskustelua ja johdon tukea, jotta työyhteisössä kaikkien tiedossa on yhteiset keinot työn joustavoittamiseksi sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi.
Työpaikoilla on hyvä lisätä osaamista mielenterveydestä. Työntekijöiden ja esimiesten koulutus mielenterveydestä ja mielenterveyden häiriöistä voi lisätä ymmärrystä ja auttaa tunnistamaan mahdollisia ongelmia ajoissa. Osaaminen ja koulutus antaa keinoja stressinhallintaan ja madaltaa kynnystä ottaa asioita puheeksi, jos jaksamisessa tulee eteen ongelmia.
Jokaisella työntekijällä on oikeus työhyvinvointiin. Kun työpaikalla panostetaan kaikkien työntekijöiden hyvinvointiin ja tarjotaan keinoja hyvän mielenterveyden tukemiseen, voidaan vähentää stressiä ja parantaa yleistä työtyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin edistäminen on työyhteisön yhteinen etu, koska se parantaa tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloja ja lisää työntekijöiden sitoutumista työhön. Työhyvinvointi luo kestävää työelämää.
Mielenterveysongelmat ovat yksi tavallisimmista sairauspoissaolojen ja työmarkkinoilta poissaolon syistä. Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen sekä ongelmiin puuttuminen ja toimenpiteiden velvoittavuus ovat tärkeitä elementtejä työkyvyn ylläpidossa. Monilla työpaikoilla kuitenkin pidetään psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointia hankalana eikä niissä ei ole osaamista soveltaa niihin liittyvää lainsäädäntöä tai toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Yksi tarpeellinen ratkaisu tähän on nykyisen työturvallisuuslain täsmentäminen ja uuden asetuksen säätäminen psykososiaalisesta kuormituksesta. Asetuksessa tulee määritellä psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista, toimenpiteistä sekä ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
