Akava mukana järjestöjen kannanotossa osaamisen kehittämisen puolesta: Koulutuspolitiikassa unohdetaan muuttuvat osaamistarpeet

Akava on mukana ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavien järjestöjen kannanotossa, jossa tuodaan esille huoli siitä, että työikäisen väestön mahdollisuudet kehittää osaamistaan kapenevat yhteiskunnassa, etenkin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Kannanotto on toimitettu 6.6.2024 opetus- ja kulttuuriministeriöön, eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle.

6.6.2024

Ohessa kannanotto kokonaisuudessaan

Vastaanottojat:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Anna-Maja Henriksson, opetusministeri
Alexander Junell, erityisavustaja
Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö
Petri Lempinen, ylijohtaja
Mikaela Nylander, valtiosihteeri

Sivistysvaliokunta
Tuula Haatainen, puheenjohtaja
Ari Koponen, varapuheenjohtaja

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto
Mika Lintilä, puheenjohtaja

Koulutuspolitiikassa unohdetaan muuttuvat osaamistarpeet

Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että työikäisen väestön mahdollisuudet kehittää osaamistaan kapenevat yhteiskunnassa, etenkin ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.

Hallitus päätti kehysriihessä leikata 100 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta. Rahoitusleikkaus kohdistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella aikuisille, jo ammatillisen perustutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattavaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen koulutukseen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen.

Kehysriihen päätös vaikeuttaa erityisesti alanvaihtoa ja uudelleen kouluttautumista. Työurien pidentyessä aiempaa useammalla työikäisellä voi olla tarve vaihtaa alaa ja opiskella uusi ammatti. Uudelleen kouluttautumiselle on monesti oikeutetut perustelut: työelämän muutokset, tutkinnon tuottaman osaamisen vanheneminen, työttömyys, halu työskennellä itseään paremmin motivoivalla alalla, työperäiset vammat tai sairaudet.

Noin puolet yritysten osaajatarpeesta kohdentuu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Kun rahoitusta vähennetään ja työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan kavennetaan, heikennetään samalla koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tulee nähdä erityisesti ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden osaamis- ja koulutustason noston väylänä. Ne ovat korkeakoulututkintoon verrattuna kustannustehokas keino laajentaa ja syventää osaamista. Toisin kuin korkeakoulututkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.

Ammatillista aikuiskoulusta sekä jatkuvaa oppimista tulee kehittää nykyistä paremmin yksilön ja työelämän muuttuvat tarpeet huomioivaksi. Koulutusjärjestelmää ei pidä viedä suuntaan, joka rajoittaa tai sulkee pois mahdollisuuksia kehittää osaamista tarkoituksenmukaisella tavalla riippumatta aiemmasta koulutustaustasta.

Helsingissä 6.6.2024

Akava

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS

Kirkon työmarkkinalaitos

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Sivistysala

STTK

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI

Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Suomen Kuntaliitto

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU

Suomen Yrittäjät

 

Lisätiedot

Satu Ågren, johtava asiantuntija, satu.agren@amke.fi, 040 772 3234, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

 

Lue lisää aiheesta