Aineiston keräsi Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 1 107 korkeakoulutettua ikäryhmässä 18–64-vuotiaat, joilla on vähintään alempi korkeakouluasteen tutkinto ja 1 050 työvoimaan kuuluvaa 18–64-vuotiasta koulutustaustaltaan muuta kuin korkeakoulutettua, joilla on perusasteen, toisen asteen tai alimman korkea-asteen tutkinto.
Kysymykset koskivat tulevaisuuden kuntaa eli kuntien toimintaa sote-uudistuksen jälkeen.
Tärkeimmät palvelut tulevaisuudessa
Koulutus nousee esille tärkeimpänä kuntien palveluna sekä korkeakoulutettujen että muiden kuin korkeakoulutettujen vastauksissa.
Kuntakoko
Korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen välillä ei ole juurikaan eroja kuntakokoa koskevissa näkemyksissä. Enemmistö vastaajista arvioi vähintään 20 000 asukasta sopivaksi kuntakooksi, joka pysyy turvaamaan laadukkaat peruspalvelu asukkailleen.
Kunnan talous ja palvelut
Jos kotikuntasi heikko talouskehitys edellyttää valinnan tekemistä, olisiko tärkeämpää…?
Korkeakoulutetuissa on suhteellisesti enemmän niitä jotka säilyttäisivät palvelut ennallaan ja nostaisivat veroja.
Miten kuntien taloutta tulisi vahvistaa tulojen vähentyessä ja menojen kasvaessa?
Kokonaisveroaste
Kyselyssä tiedusteltiin kokonaisveroasteesta ja maakuntaveron käyttöönotosta sote-uudistuksen rahoituksen varmistamiseksi. Lähes puolet vastanneista katsoi, ettei kokonaisveroasteen tulisi nousta sote-uudistuksen yhteydessä.