Toimenpiteitä kohdistetaan muun muassa palkkatietämykseen, työpaikkojen tasa-arvosuunnitteluun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä sukupuolen mukaan eriytyneen työnjaon purkuun. Samapalkkaisuusohjelmassa on huomioitu työmarkkinoiden sopimus- ja neuvottelutoiminnan muutoksia, ja siihen on sisällytetty yksityisalojen liittojen väliset keskustelut mahdollisesta osallistumisesta tuleviin samapalkkaisuusohjelmiin.
Ohjelman tavoite on, että vuosien 2024–2027 aikana sukupuolten välinen palkkaero kaventuu alle 15 prosenttiin.
Ohjelman osapuolet sitoutuvat esimerkiksi parantamaan työpaikkojen palkkakartoitusten kattavuutta ja ohjeistamaan tasa-arvosuunnittelua, purkamaan sukupuoleen liittyviä stereotypioita eri kouluasteilla ja vaikuttamaan perhevapaiden tasaisemman jakamisen puolesta. Tiedon keräämistä palkkaeroista ja työelämän segregaatiosta jatketaan, jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa oikein.
Samapalkkaisuuskaudella toteutetaan myös sosiaali- ja terveysministeriön johdolla selvitys miesten ja naisten keskiansioihin vaikuttavista tekijöistä.
Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää palkkatasa-arvoa yhtenä keskeisimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä: ”Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa liian hitaasti, ja naisten palkka on edelleen 84,6 % miesten palkasta. Työtä palkkatasa-arvon saavuttamiseksi tulee jatkaa moninaisin keinoin. Samapalkkaisuusohjelma kokoaa neuvotteluosapuolet saman pöydän ääreen, ja osoittaa yhteisen tahtotilan tälle työlle. Uudessa ohjelmassa liittotaso on saatu mukaan keskusteluun, mikä on tarpeellinen avaus tulevia toimia ajatellen. Samaan aikaan hallitus puuttuu myös raskaus- ja perhevapaasyrjintään, joka heijastuu etenkin naisten palkkakehitykseen ja työmarkkina-asemaan.”
Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan on hyvä, että samapalkkaisuusohjelma jatkuu, sillä sukupuolten väliset palkkaerot ovat edelleen merkittävä ongelma Suomessa. Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että ohjelmaa kehitetään tulevaisuudessa kunnianhimoisemmaksi ja vaikuttavammaksi, jotta palkkaeroja voidaan kuroa umpeen entistä tehokkaammin. Liittotason mahdollisimman laaja ja aktiivinen mukana olo on ohjelman kehittämisen ja palkkatasa-arvon edistämisen kannalta keskeistä, ja palkansaajat toivovat, että liittotason keskusteluissa löydetään tapoja ja keinoja osallistua ohjelman toimenpiteisiin tulevalla ohjelmakaudella sekä tulevaisuudessa.
Työnantajakeskusjärjestöt toteavat, että samapalkkaisuusohjelma luo merkittäviä edellytyksiä sukupuolten keskimääräisen ansioeron pienentymiselle. ”Samapalkkaisuusohjelmassa sovittu kampanja perhevapaiden tasaisemmaksi jakautumiseksi on parhaita kolmikantaisia käytännön keinoja tasoittaa sukupuolten välisiä keskiansioita työmarkkinoilla. Ohjelman toimenpiteillä saamme myös paljon kaivattua lisätietoa muun muassa toisissa maissa tehdyistä toimista työmarkkinoiden sukupuolisen segregaation purkamiseksi”, kertoo EK:n johtaja Ilkka Oksala.
Samapalkkaisuutta tuetaan myös muilla samanaikaisilla toimilla
Samapalkkaisuusohjelman rinnalla on käynnissä myös muita palkkatasa-arvoon liittyviä toimia, joita ohjelmassa seurataan.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan Euroopan unionin palkka-avoimuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Direktiivi sisältää sääntelyä esimerkiksi palkkausjärjestelmistä ja palkkatietämyksen lisäämisestä, ja se on pantava täytäntöön kesään 2026 mennessä.
Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmä puolestaan toimeenpanee hallitusohjelman kirjauksia työelämän tasa-arvosta.
Myös työmarkkinajärjestöillä on omia toimenpiteitä samapalkkaisuuden edistämiseksi.
Samapalkkaisuusohjelma
Samapalkkaisuusohjelma kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa ja kavennetaan sukupuolten välistä palkkaeroa. Osapuolina ovat työmarkkinakeskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Samapalkkaisuusohjelmia on toteutettu vuodesta 2006 lähtien.
Sosiaali- ja terveysministeriö
Akava
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kirkon työmarkkinalaitos
KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat
SAK
STTK
Valtion työmarkkinalaitos
Lisätietoja
tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko, Akava, p. 040 5044356, lotta.savinko(at)akava.fi
ministeri Grahn-Laasosen erityisavustaja Teresa Salminen p. 0295 163 109, teresa.salminen(at)gov.fi
osastopäällikkö Raimo Antila, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 094, raimo.antila(at)gov.fi
erityisasiantuntija Johanna Lätti, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 02951 63348, johanna.latti(at)gov.fi
neuvotteleva virkamies Mika Happonen, Valtion työmarkkinalaitos, p. 02955 30272, mika.happonen(at)gov.fi
juristi Ville Kirvesniemi, STTK, p. 040 681 8312 ville.kirvesniemi(at)sttk.fi
asiantuntija Katja Leppänen, EK, p. 040 510 8324, katja.leppanen(at)ek.fi
työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen, SAK, p. 040 7186421, anne.mironen(at)sak.fi
johtava työmarkkina-asiamies Heikki Saaristo, KT, p. 050 456 7640, heikki.saaristo(at)kt.fi
lakimies Timo von Boehm, Kirkon työmarkkinalaitos, p. 050 080 8268, timo.boehm(at)evl.fi
