Ammattiliitto tarjoaa ammatillisen yhteisön, palveluja, edunvalvontaa, jäsenetuja, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja työehtosopimuksia. Akavan 36 liittoa edustavat laajasti korkeakoulutettuja ja opiskelijoita. Akavan liitoissa on yli 608 000 jäsentä tuoreiden jäsenmäärätilastojen mukaan. Akavan jäsenkunnasta ja jäsenmäärän kehityksestä saat lisätietoja Tomi Husan blogitekstistä.
Yhteiskunnan suuret muutokset muokkaavat Akavan ja muiden työmarkkinajärjestöjenkin toimintaa ja asemaa monin tavoin. Järjestöt käyttävät edelleen yhteiskunnallista valtaa ja muun muassa neuvottelevat parhaillaan uusia työehtosopimuksia. Moni liittojen jäsenistä toivoo entistä enemmän yhteisöllisyyttä ja toiveidensa huomioon ottamista. Työmarkkinajärjestöt kehittävät toimintaansa jatkuvasti sekä hakevat painotuksia ja valintoja säilyäkseen houkuttelevana kumppanina ja uskottavana yhteiskunnallisena toimijana.
Mitä ammattiliitto tarjoaa sinulle?
Kun liityt ammattiliittoon, sinua palvelee työelämäasioissa monipuolinen kumppani. Käytettävissä on uraohjauspalveluja, juristipalveluja, koulutusta, verkostoja sekä apua työsuhteen ongelmissa. Liittosi tuntee sekä työelämän että alasi. Osana neuvottelujärjestelmää se neuvottelee puolestasi palkoista ja työehdoista sekä arjen asioista. Näitä ovat esimerkiksi äitiysvapaan palkka tai työaikaan ja lomiin liittyvät kysymykset.
Liittosi ottaa kantaa sosiaaliturvan kehittämiseen, perhevapaajärjestelmään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, koulutusjärjestelmään, verotukseen ja moniin muihinkin tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin.
Liiton jäsenenä henkilöitä, keskusjärjestössä liittoja
Yksittäinen henkilö kuuluu liittoon tai sen jäsenyhdistykseen, liitot puolestaan kuuluvat keskusjärjestöihin, joita ovat SAK, Akava ja STTK. Valtakunnallisessa politiikassa ja julkisessa keskustelussa näkyvät useimmiten keskusjärjestöt. Ne neuvottelevat ja edustavat palkansaajia neuvoteltaessa eläkkeistä, työlainsäädännöstä, sosiaaliturvan kehittämisestä ja koulutusjärjestelmän uudistamisesta. Yksittäiset liitot nousevat esille erityisesti ajankohtana, jolloin työehtosopimuksista neuvotellaan. Sekä liitoilla ja keskusjärjestöillä että neuvottelujärjestöillä on oma olennainen merkityksensä työmarkkinoiden toiminnassa.
Ammattiliittojen jäsenmäärä, ns. järjestäytymisaste, on ollut laskussa kymmenkunta vuotta Suomessa. Samalla YTK-kassan jäsenmäärä on kasvanut. Sen tuote, ansiosidonnainen työttömyysturva, on helppo hahmottaa. Lisäksi yhdistyksen kautta on saatavilla joitakin muita palveluja erillisellä hinnalla. Ammattiliitoilla työttömyyskassajäsenyys on erillinen liiton jäsenyydestä, mutta se maksetaan osana ay-jäsenmaksua.
Yksilö tarvitsee kumppania monissa työuran vaiheissa. Akava liittoineen tarjoaa korkeakoulutetuille luotettavan kumppanuuden koko työuran ajaksi.
Yhteiskuntana Suomi tarvitsee jatkossa vieläkin enemmän sopimista, yhteistyötä ja tasapainoista työelämän kehittämistä.
Jos joku luulee, että talouskasvu ja yhteiskunnan uudistuminen varmistetaan potkimalla työmarkkinajärjestöt nurkkaan, on pahasti väärässä. Vilkaisu vaikkapa Ranskaan kertoo tämän. Siellä järjestäytymisaste on 10 prosentin tuntumassa, mutta maa seisoo viikkoja, kun sana ”eläkeuudistus” on vasta mainittu.
