Hallitus haluaa poistaa painavan syyn vaatimuksen irtisanomisista, Akava vastustaa

Nykyinen lainsäädäntö suojaa työntekijöitä hätiköidyiltä irtisanomisilta ja työelämän epävarmuudelta. – Orpon hallituksen ajama lakiuudistus irtisanomisten helpottamiseksi on palkansaajille huolestuttava ja epävarmuutta luova, sanoo Akavan työelämän lainsäädännön johtava asiantuntija Hannele Fremer.

7.2.2025

– Akavassa ei nähdä lakihankkeelle perusteita. Irtisanominen on nytkin mahdollista, kun lainmukainen syy on olemassa ja irtisanominen tehdään asiallisesti, Fremer korostaa.

Fremer on Akavan edustajana mukana työ- ja elinkeinoministeriön irtisanomisperustetta koskevaa lainsäädäntöä käsittelevässä työryhmässä. Työryhmätyön on tarkoitus päättyä helmikuun 14. päivänä, jonka jälkeen lakiehdotus lähtee lausuntokierrokselle. Fremer arvioi  työryhmän työn päättyvän erimielisenä.

Asiallinen syy korvaisi asiallisen ja painavan syyn

Hallituksen esityksen mukaan voimassa olevaa työsopimuslakia muutettaisiin henkilöön perustuvan irtisanomisen suhteen: kun nykyisin irtisanomiseen tarvitaan asiallinen ja painava syy, muutoksen jälkeen riittäisi asiallinen syy.

– Jos asioita on riitautettu oikeudessa, on muodostunut pitkään jatkunut vakiintunut oikeuskäytäntö, johon nykyinenkin irtisanomiskynnys kytkeytyy.  Jos laki muuttuu hyvin merkittävästi, vakiintunut oikeuskäytäntö menettää merkityksensä, sanoo Hannele Fremer.

– Termeille asiallinen ja painava ei ole oikeuskäytännössä annettu erillisiä merkityksiä, vaan lain mukaan työsuhteen päättämistä arvioidaan kokonaisarvioinnin perusteella, Fremer sanoo.

– Jos asioita on riitautettu oikeudessa, niin on muodostunut pitkään jatkunut vakiintunut oikeuskäytäntö, johon myös nykyinen irtisanomiskynnys kytkeytyy, Fremer sanoo.

– Jos laki muuttuu hyvin merkittävästi, vakiintunut oikeuskäytäntö menettää merkityksensä. Se lisää epävarmuutta työntekijöille pitkäksikin aikaa, koska vie oman aikansa, että oikeusprosessit menevät läpi ja uusi käytäntö pääsee muodostumaan, Fremer huomauttaa.

Fremerin mukaan pahin skenaario uuden lain kanssa olisi se, että irtisanomiskynnys madaltuu liiaksi ja laki jää epäselväksi, eikä työntekijä voi tietää millä perusteilla hänet voidaan irtisanoa.

– Se voi johtaa ylimääräiseen varovaisuuteen, ja se ei ole työn tuottavuuden kannalta hyvä asia. Riskinottaminen kuuluu myös työelämään.

Kansainväliset sopimukset vaativat pätevää syytä irtisanomisille

– Työlainsäädännön kansainvälisissä sopimuksissa edellytetään irtisanomisille pätevää syytä, Fremer sanoo.

Jatkossakin pitäisi hänen mukaansa vähintään kansainvälisten velvoitteiden täyttyä.

– Nykyisen sääntelyn asiallisen ja painavan syyn on katsottu täyttävän ILO:n sopimuksen velvoitteet.

Fremer nostaa esille myös sen, että Suomessa on melko matala korvauskäytäntö perusteettomien työsuhteen päättämisissä.

– Haarukka on laissa 3–24 kuukautta, mutta se on aika kaukana sieltä 24 kuukaudesta, pikemminkin ollaan siellä alle 10 kuukauden tasolla.

Huolta irtisanomiskynnyksen laskusta ja epäonnistumisen pelosta

– Hallitusohjelman kirjaukset nähtiin Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:ssa heti ongelmana, sanoo MMA:n hallituksen puheenjohtaja Marko Hovinmäki.

– Myynnin ja markkinoinnin alalla toimivilla on todella paljon kovia tulostavoitteita. Alentaako tämä irtisanomiskynnys sitä, että esimerkiksi myyntitavoitteeseen pääsemättömyys olisi irtisanomisen peruste jatkossa, Hovinmäki pohtii.

MMA:n hallituksen puheenjohtaja Marko Hovinmäki nostaa esille, että irtisanomisen helpottaminen voi aiheuttaa lisäpainetta tuloksen tekemiseen kovien tulostavoitteiden edessä. On vaarana, että lähdetään tekemään hyvin kädenlämpöistä, varmaa lopputulosta, missä ei epäonnistuta.

 

– Meidän alallamme pitäisi olla mahdollista tavoitella isompia kauppoja, isompia onnistumisia vailla huolta siitä, että jos epäonnistuu, niin työpaikka on katkolla. Tässä on vaarana, että lähdetään tekemään hyvin kädenlämpöistä, varmaa lopputulosta, missä ei epäonnistuta. Se ei ole Suomen taloudelle millään tavalla eduksi, Hovinmäki painottaa.

– Hetkellinenkin tuloskunnon lasku saattaa uuden lain ollessa voimassa aiheuttaa irtosanomisia, ja hetkelliseen heikompaan tulokseen voivat vaikuttaa monenlaiset väliaikaiset tekijät, henkilökohtaiset syyt, perhesyyt, markkinamuutokset ja työkaluissa tapahtuvat muutokset, Hovinmäki sanoo.

– MMA:ssa on jäseniltä saatu jo palautetta, että työnantajat odottavat uutta lakia, Hovinmäki kertoo.

– Jos tämä tulee voimaan, niin voi mennä vuosia ennen kuin tulee käräjäoikeuden päätös siitä, että oliko irtisanominen oikeudellisesti perusteltu vai ei. Joka tapauksessa työpaikkahan on jo mennyt sillä kohtaa.

– Virheellisiä irtisanomisia varmasti tulee tämän myötä.

Uusi lainsäädäntö tulee Hovinmäen mukaan vaikuttamaan erityisesti sekä uran alku- että loppupäässä oleviin. Jos aloittelevalle työntekijälle on asetettu kovat tavoitteet eikä hänellä ole kunnolla edellytyksiä tavoitteiden saavuttamiseksi, se voi viedä halukkuutta lähteä edes kokeilemaan alaa, jos tavoitteet ovat irtisanomisen peruste.

– Tämä voi olla myrkkyä myös varttuneemmille työntekijöille ja työnhakijoille, joiden työllistyminen on jo nykyiselläänkin vaikeaa.

 Varoitusmenettelyä voisi tarkentaa

Asiantuntijat ja esihenkilöt ASIA -liiton työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluodon mielestä irtisanomisen perusteeksi määriteltyä asiallista ja painavaa syytä ei pitäisi muuttaa, mutta varoitusmenettelyä voisi tarkentaa.

Leppäluoto on viime aikoina käynyt läpi useampia oikeustapauksia, joissa työntekijä on irtisanomisen jälkeen nostanut kanteen ja voittanut juttunsa.

– Usein se johtuu siitä, että työntekijä on saattanut tehdä vääriä asioita ja olisi ollut irtisanomisperuste, mutta työnantaja on mokannut jutun laiminlyömällä varoituksen kokonaan tai tekemällä sen jotenkin väärin. Sitten tullaan mediaan itkemään, kun on niin vaikea irtisanoa työntekijöitä, kun ei ole noudatettu menettelyä, Leppäluoto sanoo.

– Vaikka uusi laki toisikin mahdollisuudet helpompiin irtisanomisiin, Leppäluoto ei usko, että työmarkkinoista tulisi aivan villi länsi, toteaa Asiantuntijat ja esihenkilöt ASIAn työmarkkinajohtaja Sirpa Leppäluoto.

– Vaikka uusi laki toisikin mahdollisuudet helpompiin irtisanomisiin, Leppäluoto ei usko, että työmarkkinoista tulisi aivan villi länsi.

– Meillä on fiksut tuomarit tuomioistuimissa, mutta kyllä se jättää epävarmuustilan vuosiksi, ennen kuin saadaan oikeuskäytäntöä, Leppäluoto toteaa.

 

Teksti Anssi Koskinen

Kuvat Liisa Takala (Hannele Fremer), Mikko Mäntyniemi (Marko Hovinmäki) ja Mika Pakarinen/Keksi Agency (Sirpa Leppäluoto)

 

Lue lisää aiheesta