Mitä työlainsäädännön muutokset tarkoittavat työntekijän kannalta

Koronaviruksen aiheuttama kriisi vaikuttaa työpaikkojen toimintaan monin tavoin. Kokosimme artikkeliin tärkeää tietoa työlainsäädännön väliaikaisista muutoksista työntekijöiden näkökulmasta.

27.3.2020

Miksi muutokset on tehty?

Koronavirusepidemia sekä poikkeusolot sen rajoittamiseksi ovat monilla sektoreilla heikentäneet yritysten kannattavuutta ja tarjolla olevan työn määrää. Työlainsäädännön väliaikaisilla muutoksilla pyritään siihen, että toiminnan ja työvoiman määrän sopeuttaminen on mahdollista nopeasti, jos kysyntä heikentyy poikkeusoloissa.

Miten lakimuutokset on laadittu?

Muutokset on valmisteltu työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen kesken. Työmarkkinajärjestöt tekivät ehdotuksen muutoksista 18. maaliskuuta ja hallitus teki sen pohjalta työttömyysturva- ja työlainsäädännön muutokset. Keskeisiä lainsäädäntömuutosten valmistelussa ovat olleet työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Työehtosopimuksilla voidaan edelleen sopia laista poiketen lomautusilmoitusajasta, takaisinottovelvollisuusajasta ja yhteistoimintalain mukaisista neuvotteluajoista.

Työmarkkinakeskusjärjestöt suosittelevat sopimaan yksityisen sektorin työehtosopimuksien osalta lainsäädäntöä vastaavista muutoksista työehtosopimuksen lisäpöytäkirjalla, elleivät työehtosopimusosapuolet ole jo sopineet määräaikaista lainsäädäntöä lyhyemmistä ilmoitus- ja neuvotteluajoista.

Seuraa liittosi ja neuvottelujärjestöjen ajankohtaisviestintää.

Koskevatko muutokset kaikkia sektoreita?

Muutokset koskevat yksityistä sektoria eli niitä ei sovelleta, jos työnantaja on valtio, kunta, kuntayhtymä, Kansaneläkelaitos, evankelis-luterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko.

Mikä muuttuu?

Työlainsäädännön väliaikaisilla muutoksilla työsopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin toteutetaan seuraavat muutokset:

  • työntekijän lomautusta edeltävää lomautusilmoitusaikaa lyhentyy 5 päivään nykyisestä 14 päivästä
  • lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kesto lyhentyy 5 päivään nykyisestä kuudesta viikosta tai 14 päivästä
  • työnantajalla on oikeus lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevä työntekijä samoilla edellytyksillä kuin työntekijä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus
  • koeaikaa koskevaa säännöstä muutetaan niin että työsopimus voidaan koeaikana purkaa myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.

Työttömyysturvaa koskevat säännökset muuttuvat myös. Niistä tarkemmin kohdassa ”Miten työttömyysturva muuttuu”.

Tulevatko muutokset takautuvasti voimaan?

Työlainsäädännön muutokset eivät tule takautuvasti voimaan. Koeaikaa ja määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskevat uudet säännökset koskevat kuitenkin myös sellaisia koeajan sisältäviä ja määräaikaisia työsopimuksia, joista on sovittu ennen lain voimaantuloa. Näiden säännösten osalta määräaikaista sääntelyä sovelletaan jo olemassa olevien työsopimusten sisältöön.

Mihin asti muutokset ovat voimassa?

Työlainsäädännön väliaikaiset muutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta 2020 ja ovat voimassa 30.6.2020 asti. Työttömyysturvaa koskevat lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan 1. huhtikuuta ja ovat voimassa 30.7.2020 asti.

Muuttuvatko yhteistoimintaneuvotteluja koskevat määräykset?

Yhteistoimintalain soveltamisalue pysyy ennallaan ja lakia sovelletaan yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.

Määräaikaisella lainmuutoksella lyhennetään yhteistoimintalain vähimmäisneuvotteluaikoja lomautustilanteessa 5 päivään sekä nykyisestä 14 päivästä että nykyisestä kuudesta viikosta.

Viiden päivän pituinen vähimmäisneuvotteluaika koskee kaikkia työnantajan harkitsemia lomautuksia katsomatta niiden suunniteltuun kestoon tai niiden piirissä olevien työntekijöiden lukumäärään.

Työnantaja saa tehdä päätöksen lomauttamisesta ilman edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluja, jos yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä (yhteistoimintalain 60 §). Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että koronaviruksesta aiheutuva yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnän äkillinen ja voimakas heikkeneminen, jonka seurauksena yritykselle syntyy tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä, muodostaa lain 60 §:ssä säädetyn poikkeustilanteen. Arvio tulee kuitenkin tehdä aina tapauskohtaisesti ei varmuuden vuoksi eikä soveltamisedellytyksiä laajentaen.

Kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole, työnantajan on kuitenkin viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.

Muuttuvatko lomautusilmoitusaikaa koskevat määräykset?

Työsopimuslaissa säädetään lomautusilmoitusajasta. Työnantajan on sen mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tämä säännös muutetaan väliaikaisesti niin, että lomautusilmoitus on annettava viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista.

Väliaikainen muutos ei koske valtion, kunnan, kuntayhtymän, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon alaa, vaan siellä lomautusilmoitusaika on kuitenkin jatkossakin 14 päivää.

Muuttuvatko takaisinottoa koskevat säännökset?

Takaisinottovelvollisuus pidennetään yhdeksään kuukauteen, jos työntekijä on irtisanottu koronatilanteen vuoksi toteutettujen määräaikaisten työlainsäädännön muutosten aikana.

Epidemian lientyessä ja taloudellisen tilanteen parantuessa on perusteltua, että epidemian aikana irtisanotuksi tulleet työntekijät voivat mahdollisuuksien mukaan palata entiseen työhönsä, jos työnantajalla on jälleen tarjota työtä.

Pidempi yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuusaika koskee kaikkia lain voimassa olon aikana irtisanottuja työntekijöitä riippumatta työntekijän työsuhteen kestosta. Poikkeuksena näistä ovat valtion, kunnan, kuntayhtymän, evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon toteuttamat irtisanomiset. Näiden työnantajien irtisanomien työntekijöiden osalta takaisinottovelvollisuusaika on jatkossakin joko neljä tai kuusi kuukautta.

Jos työntekijä on irtisanottu taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä, työnantajan on palkattava hänet takaisin, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden (ei nykyisen 4 tai 6 kuukauden) kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita hän oli tehnyt.

Miten työttömyysturva muuttuu?

Kun työttömyysturvaa koskevat muutokset ovat tulleet voimaan, niitä sovelletaan määräaikaisesti kolme kuukautta. Säännökset muuttuvat voimaantulon jälkeen näin:

  • Omavastuupäivät poistuvat työttömyysturvasta (normaalisti 5 omavastuupäivää). Työttömyysturva alkaa siis ensimmäisestä työttömyyspäivästä.
  • Työttömyysturvan enimmäiskesto ei kerry lomautusten aikana. Työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan myös silloin, kun lomautuksesta on sovittu.
  • Työssäoloehto lyhenee 26 viikosta 13 viikkoon niissä työsuhteissa, jotka ovat alkaneet 1.1.2020 jälkeen ja päättyvät viimeistään 31.12.2020.

Työmarkkinajärjestöjen esittämien toimien lisäksi hallitus turvaa yrittäjien ja freelancereiden toimeentuloa yritysmuodosta riippumatta työttömyysturvan kautta.

Mitä pitää tehdä, jos joutuu lomautetuksi tai jos irtisanotaan?

Voit saada työttömyyden tai lomauksen aikana ansiopäivärahaa työttömyyskassastasi, jos jäsenyys- ja työssäoloehto ovat täyttyneet. Jos näin ei ole, saat työttömyysturvaa Kelasta.

Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimiston verkkopalvelussa. Päivärahaa voi saada vain työttömänä työnhakijana oleva henkilö.

Jos olet epävarma työttömyyskassajäsenyydestäsi, saat tietää ammattiliitostasi, mihin työttömyyskassaan kuulut. Voit tarkistaa asian liittosi verkkosivuilta. Ansiopäivärahaa haetaan siitä työttömyyskassasta, johon kuulut.

Toimita ensimmäinen päivärahahakemus työttömyyskassalle aikaisintaan kahden viikon ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua TE-toimistoon ilmoittautumisesta. Muista toimia määräajan puitteissa eli viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ilmoittauduit työnhakijaksi.

Mitä ansiopäivärahan saaminen edellyttää?

Ansiopäivärahan saaminen vaatii, että työssäoloehto täyttyy eli että olet ollut liiton työttömyyskassan jäsenenä vähintään 26 viikkoa ja olet ollut töissä jäsenyysaikana vähintään 26 kalenteriviikkoa (ma–su), jolloin työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.

Työssäoloehto lyhenee työttömyysturvan määräaikaisten muutosten tultua voimaan 26 viikosta 13 viikkoon niissä työsuhteissa, jotka ovat alkaneet 1.1.2020 jälkeen ja päättyvät viimeistään 31.12.2020.

Ansiopäivärahan suuruuden arvioimisessa on apuna päivärahalaskuri.

Voidaanko määräaikaisessa työsuhteessa oleva lomauttaa?

Lomautusoikeus laajennetaan väliaikaisella sääntelyllä koskemaan määräaikaisia työsopimuksia samassa laajuudessa kuin toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen on mahdollista, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen tai työ ja työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Työn vähentymisen katsotaan olevan tilapäistä, kun sen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia myös määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Tätä säännös soveltuu myös määräaikaiseen työsopimukseen perustuvaan oppisopimukseen.

Sen sijaan julkisen sektorin työsuhteessa oleviin määräaikaisiin työntekijöihin sitä ei sovelleta. Valtioon, kuntaan, kuntayhtymään, evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkoon määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan jatkossakin lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla on oikeus lomauttaa kyseinen vakituinen työntekijä.

Lomautetulla työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan sekä oikeus purkaa työsopimus, vaikka se olisi määräaikainen.

Miten nopeasti lomautus voi alkaa lomautusilmoituksen antamisen jälkeen?

Työsopimuslain mukainen 14 päivän lomautusilmoitusaika lyhennetään viiteen päivään.

Voiko työsuhteen purkaa koeaikana tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla?

Työnantaja voi tässä tilanteessa määräaikaisesti purkaa koeajalla olevan työntekijän työsuhteen myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella eli jos työnantajan edellytykset tarjota työtä työntekijälle ovat vähentyneet.

Tämä oikeus ei kuitenkaan koske työnantajana toimivaa valtiota, kuntaa, kuntayhtymää, evankelis-luterilaista kirkkoa tai ortodoksista kirkkoa.

Purkaminen edellyttää, että työnantajalla tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Oikeutta työsopimuksen purkamiseen ei ole, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Koeaikapurku ei ole sallittua myöskään silloin, kun työnantaja on joko ennen koeaikapurkua tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Myöskään silloin, kun töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä, koeaikapurku ei ole mahdollinen.

Koeaikapurun kynnystä arvioidaan samoin perustein kuin työsopimuksen irtisanomisen perusteena olevaa tuotannollista ja taloudellista irtisanomisperustetta. Erona on, että irtisanottaessa on noudatettava lain tai sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa, mutta koeaikapurussa työsuhde päättyy välittömästi purkamisilmoituksen toimittamisen jälkeen.

 

Teksti: Ritva Siikamäki, Lotta Savinko ja Miia Kannisto

Kuva: Ida Pimenoff

 

  • artikkeli päivitetty 1.4.2020 lakimuutosten päivämäärillä, lisätty artikkelilinkkejä

Lisätietoja:

Lotta Savinko

Lotta Savinko

työelämäasioiden päällikkö

+358405044356

Miia Kannisto

Miia Kannisto

johtava asiantuntija

+358505515292

Lue lisää aiheesta