Suomalaisten asiantuntijapalkkojen ostovoima: ei häpeäpilkku, ei ylpeyden aihe
Suomalaisten palkkojen heikko ostovoima on kestoaihe kotimaisessa keskustelussa. Kevyen lompakon pelätään ajavan osaajiamme ulkomaille ja heikentävän Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena. Luotettaviin julkisiin tietolähteisiin perustuva vertailuni viittaa siihen, että ottaen huomioon palkat, hinnat ja verotus, Suomessa asiantuntijoiden palkkaus on lähinnä länsieurooppalaista keskitasoa. Useimmille koulutetuille suomalaisille taloudellinen näkökulma ei liene ensisijainen syy muuttaa pysyvästi ulkomaille. Toisaalta palkkatasomme ei ole erityinen vetovoimatekijä muualta muuttavan asiantuntijan silmissä.
Älä katso sivusta, jos näet syrjintää
Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Se tarkoittaa, että jokaiselle pitää varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja käyttää palveluja. Yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä säädetään perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa.
Aikalisä terveydenhuollon monikanavarahoitukselle
Monikanavarahoituksen purkamista pohtinut parlamentaarinen työryhmä sai 18. marraskuuta valmiiksi poliittisen näkemyksen terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta. Ratkaisu oli järkevä, vielä ei tehdä juurikaan mitään. Hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintaansa ja sote-uudistuksen toimeenpano alueilla on alkutekijöissään. Nyt ei ole muiden remonttien aika.
Aluevaaleissa päätetään palveluista
Aluevaaleihin on aikaa reilut pari kuukautta. On aika kiinnostua siitä, mistä vaaleissa päätetään ja keitä päättäjäksi valitaan.
Perhevapaauudistus on tasa-arvoteko ennen kaikkea isille
Perhevapaajärjestelmämme on ollut epätasa-arvoinen ja syrjivä ennen kaikkea isille ja monimuotoisille perheille. Järjestelmä ja asenteet ovat pitkään rakentuneet vanhakantaiselle ajattelulle, jossa ”äidin paikka” on pienen lapsen kanssa kotona ja isät jatkavat työntekoa.
Kannattaako palkka-avoimuutta pelätä?
Tuloverotustiedot verovuodelta 2020 tulevat julkisiksi tänään 10.11., jolloin myös vietetään eurooppalaista palkkaepätasa-arvon päivää (European Unequal Pay Day). Samapalkkaisuuden mittareiden mukaan naiset tekevät työtä ilmaiseksi tästä päivästä eteenpäin loppuvuoden. Euroopassa sukupuolten välinen palkkaero on 14,1 prosenttia, Suomessa keskimäärin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla eli naisten keskiansio on noin 84 prosenttia miesten keskiansioista (Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2020).