Aikalisä terveydenhuollon monikanavarahoitukselle

Monikanavarahoituksen purkamista pohtinut parlamentaarinen työryhmä sai 18. marraskuuta valmiiksi poliittisen näkemyksen terveydenhuollon monikanavaisesta rahoituksesta. Ratkaisu oli järkevä, vielä ei tehdä juurikaan mitään. Hyvinvointialueet vasta aloittavat toimintaansa ja sote-uudistuksen toimeenpano alueilla on alkutekijöissään. Nyt ei ole muiden remonttien aika.

19.11.2021

Monikanavaisuus tarkoittaa, että sote-järjestelmän rahoitukseen osallistuvat useat tahot valtion ja verovarojen lisäksi. Vastaavasti rahat palveluihin kohdennetaan montaa reittiä pitkin. Tämä on nähty ongelmana, vaikka se oikeastaan on voimavara. Rahoituksen monikanavaisuus vahvistaa terveydenhuollon rahoitusta ja turvaa yhdenvertaisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden.

Parlamentaarisen työryhmän tehtävänä oli linjata sairaanhoitovakuutuksen kautta korvattavista Kelan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksista, kuntoutuksesta sekä matka- ja lääkekorvauksista. Eniten keskustelua julkisuudessa on ollut Kelan yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksista. On sanottu, että Kela-korvausten pienentyessä niiden merkitys ei olisi kovin suuri. Noin kaksi miljoonaa suomalaista on kuitenkin niistä hyötynyt, mikä ei ole vähän.

Korona-aika on kasvattanut julkisen terveydenhuollon hoitovelkaa ja pääsy palveluihin sakkaa. Nyt jos koskaan tarvitaan kaikkien palvelutuottajien panosta hoitojonojen purkamiseksi. Kela-korvaukset tulevat tarpeeseen esimerkiksi gynekologipalveluissa ja suun terveydenhuollossa, joiden asiakkaista merkittävä osuus hoidetaan yksityisellä palveluntuottajalla.

Vaikka työryhmä tällä erää linjasi, että Kela-korvauksiin ei kajota, vuonna 2023 on näillä näkymin odotettavissa jo aiemmin päätettyjä leikkauksia. Tätä olisi hyvä harkita uudelleen. Kela-korvauksien kohdentumista, sisältöjä ja tasoa olisi mietittävä siitä näkökulmasta, missä kohtaa suurempi korvaus auttaisi enemmän ja vähentäisi julkisen puolen kuormitusta.

Työryhmä ei esittänyt muutoksia Kelan rooliin kuntoutuksessa. Kuntoutuskomitean näkemys, että ensin pitäisi saada hyvinvointialueet toimimaan ja vasta tämän jälkeen voidaan arvioida niiden mahdollisuudet järjestää kuntoutuspalveluita, otettiin vakavasti. Pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien mahdollisuudet tuottaa kuntoutuspalveluita pitää varmistaa myös tulevaisuudessa.

Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvien palvelujen rakentaminen ei käy käden käänteessä. Muissa mahdollisissa uudistuksissa on viisautta edetä alueellisten kokeilujen ja riittävän pitkän siirtymäajan kautta. Aikalisä tuli tarpeeseen.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

johtava asiantuntija

+358503086943

Lue lisää aiheesta