Akava ja neuvottelujärjestöt: Sovittelujärjestelmän uudistus mukaan tulevaan hallitusohjelmaan

Akava, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN painottavat. että sovittelujärjestelmän uudistus pitää sisällyttää hallitusohjelmaan, jotta työriitojen ratkaisua voidaan nopeuttaa ja tehostaa. Ne esittävät sovittelujärjestelmän uudistamista, sovittelumenettelyn täsmentämistä ja sovittelun resurssien vahvistamista. Sovittelijatoimiston yhteyteen tarvitaan puolueeton talousyksikkö talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa varten.

27.4.2023

Sovittelujärjestelmän toimivuus on tärkeä osa työmarkkina- ja sopimustoimintaa. Sovittelun tarkoituksena on edistää toimivia neuvottelusuhteita, työmarkkinoiden vakautta, työrauhaa ja nopeaa työriitojen ratkaisemista. Sovittelujärjestelmästä on säädetty työriitojen sovittelua koskevassa laissa, ns. työriitalaissa, joka on vuodelta 1962. Sovintomenettelystä on säädetty laissa hyvin yleisellä tasolla, mikä ei edistä joutuisaa sovittelua ja neuvotteluratkaisuun pääsemistä.

– Sovittelun viiveitä voitaisiin välttää, jos sovittelumenettelyn kulku olisi täsmällisemmin määritelty laissa ja päätoimisia sovittelijoita olisi enemmän. Sovittelujärjestelmä perustuu pitkälti sovittelun aloittamiseen vasta, kun työriita on jo kärjistynyt. Täsmällisemmin säädetty sovitteluprosessi loisi painetta hakea ratkaisua sekä sovittelijoille että neuvotteluosapuolille. Työriitalaissa tulisi säätää sovittelumenettelyn kulusta ja aikataulusta tarkemmin, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

– Korostamme neuvottelujärjestöjemme kanssa, että sovittelujärjestelmää pitää uudistaa siten, että toimialan tilanne ja olosuhteet otetaan paremmin huomioon sovittaessa työ- ja virkaehtosopimuksista. Sovittelutyöhön tarvitaan paremmat resurssit, jotta sujuva ja tehokas sovittelu on mahdollista, Löfgren jatkaa.

– Nykyisessä mallissa valtakunnansovittelija pitää kiinni samantasoisesta kustannusraamista kaikille sopimusaloille ns. päänavaajalinjan mukaisesti. Tämä ei vastaa nykyistä työmarkkinoiden neuvottelurakennetta ja -järjestelmää. Tämä ei myöskään edistä alakohtaisten ratkaisujen löytymistä tai sopimusjärjestelmän toimivuutta, vaan pikemminkin jäykistää palkanmuodostusta, estää virka- ja työehtosopimusten laajemman sisällöllisen kehittämisen ja lisää työrauhahäiriöiden mahdollisuutta, toteaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto.  

Akava neuvottelujärjestöineen katsoo, että valtakunnansovittelijan resurssit ja yhden valtakunnansovittelijan malli ovat riittämättömiä turvaamaan toimivaa ja tuloksellista sovittelutoimintaa jatkossa.

– Tarvitsisimme puolueetonta tilannekuvaa taloudesta sekä toimialojen talous- ja palkkakehitystilastoja sovittelun tueksi. Ne lisäisivät molemminpuolista ymmärrystä ja auttaisivat neuvottelujen etenemistä. Sovittelijatoimiston yhteyteen pitäisi perustaa puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa. Näin toimialakohtaiset tilanteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon ja alojen erityispiirteet huomioivien ratkaisujen löytäminen olisi helpompaa, sanoo puheenjohtaja Teemu Hankamäki Ylemmät Toimihenkilöt YTN:stä.

Keskeiset tavoitteet uudistukselle

– Sovittelutoimiston yhteyteen perustetaan puolueeton talousyksikkö, joka tuottaa talous-, palkka- ja ansiokehityslaskentaa pohjustamaan yhteistä kuvaa taloudesta eri sektoreilla ja toimialoilla.

– Sovittelutoiminnan resursseja ja päätoimisten sovittelijoiden määrää lisätään toimivan ja tehokkaan sovittelujärjestelmän varmistamiseksi.

– Työriitalaki uudistetaan siten, että sovittelumenettelyn prosessia ja aikataulua täsmennetään, mikä edistää joutuisaa sovittelua ja neuvotteluratkaisuun pääsemistä.

Akavan ja neuvottelujärjestöjen ehdotukset ovat käytettävissä osoitteessa https://akava.fi/yleinen/sovittelujarjestelman-uudistaminen/