Akava: Palkka-avoimuutta koskeva hallituksen esitys on pääosin kannatettava

Akava kannattaa hallituksen esittämiä muutoksia, joiden tavoitteena on palkka-avoimuuden lisääminen, mutta pitää kuitenkin valitettavana, että yksilön oikeussuojaa ei paranneta riittävästi ja että henkilöstöedustajan tiedonsaantioikeus rajoittuu palkkakartoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 22. huhtikuuta hallituksen esitysluonnoksen palkka-avoimuuden lisäämisestä ja muutosesityksistä tasa-arvolakiin. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on estää palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista palkka-avoimuutta...

25.4.2022

– Olemme Akavassa tyytyväisiä, että palkka-avoimuutta lisätään lainsäädännöllä, jotta voidaan tehokkaammin puuttua palkkasyrjintään ja perusteettomiin palkkaeroihin. Myönteistä on, että esitys merkitsisi palkkatietämyksen parantumista työpaikoilla. Sukupuolten välinen palkkasyrjintä on yhä ongelmana työelämässä, mutta nykyiset yksilön oikeussuojakeinot ovat riittämättömiä, toteaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

– Palkoista puhutaan työpaikoilla yhä vähän ja palkkatietous on monesti puutteellista. Parempi palkka-avoimuus ja tiedonsaantioikeudet lisäävät palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä työpaikoilla, Murto jatkaa.

Hallituksen esityksen mukaan työnantajan on vuoden välein selvitettävä henkilöstölle noudattamansa palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen, muut palkan määräytymisen perusteet ja palkitseminen. Lisäksi on selvitettävä, miten työntekijä voi vaikuttaa palkkaansa. Esityksellä parannetaan työpaikan tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen saatavuutta.

– Henkilöstöedustajien tiedonsaannin parantamiseksi henkilöstöedustajilla olisi oikeus saada palkkakartoitusta laadittaessa yksittäisten työntekijöiden palkkatietoja, jotta voidaan varmistaa vertailun kattavuus tai selvittää palkkaerojen syyt: Mielestämme henkilöstöedustajien tiedonsaanti ei kuitenkaan parane kattavasti, sillä alle 30 henkilöä työllistävät organisaatiot jäävät lain soveltamisen ulkopuolelle. Lisäksi palkkakartoitus voidaan laatia jopa kolmen vuoden välein, mikä on liian harvoin, toteaa tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.

– Yksilön oikeussuojan edistäminen jää esityksessä puolitiehen. Sen mukaan sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä henkilöstöedustajalla olisi asian selvittämiseksi oikeus saada työnantajalta yksittäisten työntekijöiden palkka- ja työehtotietoja. Jos työpaikalla ei ole henkilöstön edustajaa, palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada nämä tiedot tasa-arvovaltuutetun välityksellä. Tämä on liian kankea ja hidas menettely, jonka hoitamiseen tasa-arvovaltuutetun resurssit eivät riitä, Savinko huomauttaa.

– Sukupuolten välisen palkkaeron korjaamiseen ja palkkasyrjinnän ehkäisemiseen tarvitaan rohkeita toimia. Hallituksen esitys ei valitettavasti tuo riittäviä keinoja vaikuttaa selittämättömään palkkaeroon eikä palkkasyrjintään, sillä siinä esitetyt yksilön oikeusturvakeinot jäävät vajaiksi, Murto painottaa.

Yhteyshenkilöt

työmarkkinajohtaja Katarina Murto
Puh. +358505689188

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko
Puh. +358405044356