– Hyvinvointialueuudistus on näytön paikka hallinnollisesti. Peräänkuulutamme avointa ja osallistavaa valmistelua ja hallintoa, johon varataan riittävät ja koulutetut ammattiresurssit. Tämä on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.
– Toiseksi haluamme tuoda esille sen hyvinvointi- ja terveystyön, joka jää edelleen kuntiin. Myös tämä, usein sairauksia ja huono-osaisuutta ennaltaehkäisevä työ on resursoitava kunnolla. Jäsenemme kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluissa jäävät tekemään tätä tärkeää hyvinvointi- ja terveystyötä.
– Paras yhdistelmä saadaan, kun hyvinvointialueiden ja kuntien ns. hyte-työn (hyvinvointi- ja terveystyön) kokonaisuus rakennetaan vahvaksi ja yhteen hiileen puhaltavaksi. Unohtamatta myöskään järjestöjen tärkeää roolia.
– Kolmanneksi kiinnitämme huomion uusiin hyvinvointialueisiin työnantajina. Uudistuksella synnytetään uusia isoja työyhteisöjä, joihin rekrytoituu henkilöstöä erilaisista organisaatiokulttuureista. Tarvitaan hyvää muutosjohtamista, riittävästi resursoitua esihenkilötyötä ja kaikissa vaiheissa saumatonta yhteistoimintaa henkilöstön kanssa, Luomanmäki korostaa.
– Uusien alueiden tukipalveluresussien tulee olla alusta asti kunnossa. Ammattimaiset tukipalvelut tukevat sosiaali- ja terveyshenkilöstön jaksamista. Kun tukipalvelut toimivat, sotehenkilöstö voi keskittyä omaan erityisosaamista vaativaan työhönsä.
Palkkaharmonisointi hoidettava nopeasti
Akavan Erityisalojen jäsenkunnasta noin 800 jäsentä siirtyy kunnista uusien hyvinvointialueiden palvelukseen. He ovat suuhygienisteja, vanhustyön asiantuntijoita geronomeja sekä hallinnon ja sosiaalityön ammattilaisia.
– Kunnista hyvinvointialueille siirtyvän henkilöstön työehtojen yhteensovittamisesta on huolehdittava heti toiminnan alkaessa. Palkkojen yhtenäistäminen eli palkkaharmonisointi tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja se tulee rahoittaa täysimääräisesti, sanoo kuntasektorin neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.
Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, p. 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi
neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, p. 040 777 9422, jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi
***
Akavan Erityisalojen aluevaaliteemat 2022
1. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhteistyöllä
- Hyvinvointialueiden ja kuntien hyvinvointi- ja terveystyön (hyte) yhteys rakennetaan vahvaksi. Niistä muodostetaan kokonaisuus, jossa sekä kunnat että hyvinvointialueet voittavat.
- Myös kuntien hyvinvointi- ja terveystyön (hyte) kustannuksia tarkastellaan kuntien ja hyvinvointialueitten kokonaisuudessa. On tunnustettava kuntien hyte-työn merkitys ja huolehdittava sen rahoituksesta.
- Kuntien kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tunnistetaan ja hyödynnetään.
- Rahoituksen perustaksi tarvitaan konkreettisia mittareita, jotka kuvaavat oikeudenmukaisesti kirjasto-, museo-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden terveyttä edistävää ulottuvuutta. Mittarit tulee luoda yhdessä alojen toimijoitten kanssa. Mittareita luotaessa tulee ottaa huomioon pitkäaikaiset ja välilliset vaikutukset. Tunnistetaan, että hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään yhteistyöhön tulee panostaa muun muassa suun terveydenhuollossa ja vanhustyössä.
- Tunnistetaan järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan rooli hyvinvoinnin edistäjänä. Ratkaistaan sosiaalisia tai terveyden ongelmia ennakolta ennakkoluulottomasti ja eri toimijoiden yhteistyönä.
2. Hyvä hallinto on toimivien palvelujen edellytys
- Hyvinvointialueuudistus tulee valmistella ja toteuttaa avoimesti ja osallistavasti asiantuntevin resurssein. Tämä on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys.
- Viestintään on panostettava ja huolehdittava kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Palvelujen saavutettavuus ja hallinnon vuorovaikutteisuus edellyttävät hyvinvointialueiden omaa ammattimaista viestintää. Kansalaisten on saatava tietoa palveluista omalla kielellä.
- Kilpailutettaessa hankintoja ja esimerkiksi asiantuntijapalveluja kuten tulkkausta tulee erityisesti huomioida palvelulta edellytettävä laatu.
- Huolehditaan ammattimaisesta tiedonhallinnasta. Avoimessa valmistelussa ja päätöksenteossa käsitellyn tiedon määrä on suuri. Siksi tiedon on oltava järjestettyä ja sen käyttöön on voitava palata helposti. Tämä edellyttää, että hyvinvointialueiden tiedonhallinnan on oltava ammattimaisesti hoidettua, järjestelmällistä ja jatkuvaa.
3. Hyvinvointialueista hyviä työnantajia kaikille ammattiryhmille
- Henkilöstöä on kuultava muutoksessa ja muutosprosessiin on varattava riittävästi aikaa.
- Varmistetaan hyvällä johtamisella, esihenkilötyöllä, viestinnällä ja yhteistoiminnalla hyvinvointialueiden henkilöstön sitoutuminen ja työhyvinvointi.
- Johtamiseen ja esihenkilötyöhön on varattava riittävät resurssit. Esihenkilöiden työhyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä on huolehdittava.
- Varmistetaan alusta asti asiantuntevat ja riittävät hallinnon ja tukipalveluiden resurssit, joilla tuetaan myös sosiaali- ja terveyshenkilöstön työtä ja työhyvinvointia.
- Kunnista hyvinvointialueille siirtyvän henkilöstön työehtojen yhteensovittamisesta tulee huolehtia heti toiminnan alkaessa. Palkkojen yhtenäistäminen eli palkkaharmonisointi tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, viimeistään kolmen vuoden kuluttua. Palkkaharmonisoinnin täysimääräisestä rahoituksesta on huolehdittava.
