Vaikka hallitusohjelman verolinjaukset ovat palkansaajan kannalta oikeasuuntaisia, uhkaavat ne kiristää jo ennestään jyrkkää veroprogressiota, toteaa Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Ruotsissa ja Tanskassa rajaveroja on madallettu pitkäjänteisesti yli poliittisten suhdanteiden, mutta Suomessa ansiotuloverojen kevennykset on suunnattu toistuvasti alempiin palkkaluokkiin. Rajaveroilla eli marginaaliveroilla tarkoitetaan veroa, joka menee ansaitusta lisätulosta.
Tämä on luonut Suomen työmarkkinoille verotuksellisia kannustinloukkuja. Suomessa alempien palkkaluokkien verotus on hyvin kilpailukykyisellä tasolla, mutta jo keskituloisella palkansaajalla verorasite on Suomessa selvästi verrokkimaita suurempi.
– Lukuisat asiantuntijaraportit pitävät Suomen kireitä rajaveroasteita ongelmana talouskasvun ja työllisyyden kannalta, mutta poliittisesti asiaan ei ole herätty. Kyse ei ole pelkästään hyvätuloisista, vaan ongelma on merkittävä jo keskituloisilla palkansaajilla. Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla lisäansioista katoaa noin puolet, Erämaja huomauttaa.
Valtiovarainministeriön verotyöryhmä totesi jo vuonna 2017 tavoitteena olevan, että keskipitkällä aikavälillä rajaveroasteen ei tulisi ylittää 50 prosenttia millään tulotasolla. Konkretia tavoitteen saavuttamiseksi puuttuu edelleen, Erämaja sanoo.
– Suomen ylin rajaveroaste on nykyisin lähes 60 prosenttia, mikä on jyrkimpiä maailmassa. Tarvitsemme tiekartan, jonka tavoitteena on vähintään verrokkimaitamme mukaileva veroprogressio. Kohtuulliset rajaveroasteet kannustavat palkansaajia kehittämään omaa osaamistaan ja ottamaan vastaan vaativampia tehtäviä. Se on keskeinen osa talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa, Erämaja toteaa.
Ansiotuloverokevennykset jäävät ensi vuonna vajaiksi
Hallitusohjelmaan kirjatuista ansiotuloverokevennyksistä vain noin 100 miljoonaa euroa on toteutumassa ensi vuoden budjetissa samalla, kun esimerkiksi maapohjan kiinteistöveron alarajaa ollaan nostamassa. Myös määräaikaiseksi tarkoitettua solidaarisuusveroa jatketaan edelleen, joskin aiempaa korkeammalla tulotasolla.
Erämajan mukaan hallituksen toteuttamia verotoimenpiteitä merkittävämpi vaikutus palkansaajien ostovoimaan tuleekin ensi vuonna työttömyysvakuutusmaksujen alennusten kautta.
– Mikäli kunnat eivät kompensoi kiinteistöverotuksen korotuksia madaltamalla kunnallisveroa vastaavasti, jäävät hallituksen toimet ostovoiman kannalta mitättömiksi. Työttömyysvakuutusmaksuihin esitetyt alennukset tuovat onneksi helpotusta palkansaajien arkeen, mutta myös hallituksen lupaamat ansiotuloverokevennykset tulisi toteuttaa täysimääräisesti jo ensi vuonna, Erämaja päättää.
Lisätietoja:
Elias Erämaja
Pääekonomisti
040-747 1854
elias.eramaja@ekonomit.fi
