Suomen Psykologiliitto: Sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – suuri osa psykologeista siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen

Sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa. Uudistuksen myötä suuri osa psykologeista siirtyy työskentelemään perustettaville hyvinvointialueille. Suomen Psykologiliitto pitää sote-uudistusta tärkeänä ja kiittää perustason mielenterveyspalvelujen korostamista uudistuksessa. Opiskeluhuollon psykologien siirto hyvinvointialueelle puolestaan herättää huolta palvelujen turvaamisesta kouluissa ja oppilaitoksissa.

23.6.2021

Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen 23.6.2021 äänestyksessä. Päätös varmistaa sen, että jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä vastaavat Suomessa uudistuksen yhteydessä perustettavat 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Hyväksytyt lait tulevat porrastetusti voimaan 1.7.2021 ja 1.1.2023 välillä.

Suomen Psykologiliitto pitää sote-uudistusta kokonaisuutena erittäin tarpeellisena ja on tärkeää, että uudistus nyt etenee. Psykologiliitto on tyytyväinen siihen, että mielenterveyspalvelujen rooli on uudistuksessa merkittävä ja monialaisuus on vahvasti mukana. Hyvinvointialueiden valmistelussa onkin nyt taattava riittävät resurssit perustason mielenterveyspalveluille. Käytännön järjestelyistä vastaa kukin hyvinvointialue. Sote-keskuksissa on oltava omat psykologit, ja hallituksen esittämä seitsemän päivän hoitotakuu on ulotettava myös heihin.

Koulupsykologi koulussa on turvattava

Sote-uudistukseen sisältyy päätös siirtää koulupsykologit ja koulukuraattorit hyvinvointialueiden alaisuuteen. Psykologiliitto on koko sote-uudistuksen valmistelun ajan aktiivisesti vastustanut siirtoa ja pitää päätöstä erittäin valitettavana. Koulupsykologien siirrosta hyvinvointialueille ei hallituksen esityksen valmistelussa tehty perusteellista lapsivaikutuksen arviointia, joten siirron vaikutuksia on sen toteutuessa seurattava erityisen huolellisesti.

Koulupsykologien työ tulee jatkossakin tehdä kouluissa ja oppilaitoksissa, henkilökunnan, perheiden ja oppilaiden arjessa. Työn painopiste on yhteisöllisessä koko kouluyhteisöön kohdentuvassa työssä, jossa muun muassa ehkäistään kiusaamista, syrjäytymistä ja koulupudokkuutta sekä edistetään mielenterveyttä, koulumotivaatiota ja jaksamista.

Oppilas- ja opiskeluhuoltoon sisältyvien psykologi- ja kuraattoripalvelujen sisältö määritellään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti mietinnössään sote-uudistuksesta, että näiden palvelujen siirtäminen hyvinvointialueiden alaisuuteen ei muuta kyseisten palvelujen sisältöä. Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti, että koulupsykologit työskentelevät edelleen oppilaitoksissa ja ovat osa koulujen ja oppilaitosten työyhteisöä. Näin turvataan koulupsykologin oppilaitosympäristön tuntemus ja päivittäinen matalan kynnyksen yhteistyö.

Psykologiliitto on täysin samaa mieltä siitä, että siirto ei saa vaikuttaa opiskeluhuollon sisältöihin tai viedä psykologeja fyysisesti pois kouluista ja oppilaitoksista. Psykologiliitto edellyttää, että hyvinvointialueet aktiivisesti edistävät ja seuraavat näiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä esitettyjen tavoitteiden toteutumista.

Hyvinvointialueilla on nyt velvollisuus ja mahdollisuus varmistaa kaikille toimivat ja riittävät opiskeluhuollon psykologipalvelut riittävillä resursseilla. Psykologiliiton mukaan yhtä koulupsykologia kohti tulee olla enintään 500 oppilasta tai opiskelijaa.

Yhteyshenkilöt:
Jari Lipsanen
Varapuheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 050 448 4166
jari.lipsanen@psyli.fi

Katja Vähäkangas
Järjestökoordinaattori
Suomen Psykologiliitto ry
Puh: 050 302 5800
katja.vahakangas@psyli.fi