Psykologiliiton jäsenille tehdyn kyselyn mukaan ikääntyneet ovat psykologien työssä huomattavan pieni asiakasryhmä. Kyselyyn vastanneista vain 4 % työskenteli ikäihmisten parissa päivittäin, ja liki puolet (40 %) ei kohtaa työssään ikääntyneitä asiakkaita koskaan. Vinouma johtuu hoitojärjestelmästä, joka painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin.
Väestön ikääntyessä ja ikärakenteen muuttuessa tarvitaan tavoitteellisia toimia, joilla saadaan työuria pidemmiksi ja ikäihmisten toimintakykyä paremmaksi.
– Suomessa pitäisi olla paljon enemmän vakiintuneita toimintatapoja, joilla voidaan parantaa iäkkäiden ihmisten mielenterveyttä, ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöitä ja ylipäätään turvata mielenterveyspalvelut myös eläkeiässä, sanoo Suomen Psykologiliiton geropsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja Sirkkaliisa Heimonen.
Kyselyn tulokset antavat viitteitä siitä, että psykologien asiantuntijuutta ei hyödynnetä lainkaan riittävästi iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn tukemisessa. Psykologilla olisi paljon annettavaa tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa.
– Psykologeja kannattaisi aina ottaa mukaan työryhmään, kun suunnitellaan vaikkapa palvelu- ja hoitojärjestelmiä, ikäihmisten mielen hyvinvointia vahvistavia toimia, mielenterveyden häiriöitä kokevien iäkkäiden hoitoa tai omaisten tukemista. Psykologilla on erinomainen asiantuntemus myös vanhuspalveluissa työskentelevien ammattilaisten mielenterveysosaamiseen, työnohjaukseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen, Heimonen muistuttaa.
Epätasa-arvoa ikäihmisten mielenterveyspalveluihin tuo myös se, että kuntoutuspsykoterapian Kela-korvattavuus loppuu 67 ikävuoteen.
– Tämä ei oikein tue nykykäsitystä senioreista, työurien pidentämisen vaateista eikä ikäihmisten mielenterveyshäiriöiden hoitamisen tuloksellisuudesta.
Kansallinen mielenterveysstrategia painottaa mielenterveyttä pääomana kaikissa elämänvaiheissa. Psykologiliitto vaatii, että jokaisella kansalaisella on tarvittaessa oikeus psykologin arvioon, tutkimukseen ja hoitoon. Tämä oikeus kuuluu yhdenvertaisesti myös iäkkäille ihmisille.
Kysely tehtiin keväällä 2021 ja siihen vastasi 432 psykologia eri puolilta Suomea. Psykologi-nimikkeellä toimi yli puolet, ja lisäksi vastaajien joukossa oli psykoterapeutteja ja neuropsykologeja. Yli puolet vastaajista työskenteli kuntatyönantajalla.
Suomen Psykologiliiton geropsykologian ammatillinen työryhmä juhlii 20-vuotista toimintaansa perjantaina 26.11.2021 järjestämällä valtakunnallisen webinaarin Ikäihmisten mielenterveys ja mielen hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa.
Lisätiedot:
Sirkkaliisa Heimonen
puheenjohtaja, Suomen Psykologiliiton geropsykologian ammatillinen työryhmä
p. 050 5502 312
sirkkaliisa.heimonen@ikainstituutti.fi
