Ennaltaehkäisevä terveydenhoito painopisteeksi hallitusohjelmaan – ennalta ehkäisy säästää rahaa ja edistää väestön terveyttä

Terveydenhoitajaliitto kantaa huolta ennaltaehkäisevän terveydenhoidon asemasta suomalaisessa terveydenhuollossa. Hallitusohjelmaan onkin kirjattava, miten ja millaisia lisäresursseja ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ohjataan.

13.3.2023

– Hyvinvointialueilla ennaltaehkäisevien palvelujen rahoituksen riittävyyteen on kiinnitettävä erityinen huomio. Perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä on vahvistettava ja terveydenhuollon painopiste on aidosti siirrettävä ennaltaehkäisevän terveydenhoidon palveluihin. Väestön terveyden edistäminen on kustannustehokasta ja vaikuttavaa, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym.

Ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa, kuten neuvolatyössä ja kouluterveydenhuollossa, vastaanottoajat ovat tällä hetkellä liian lyhyitä ja asiakkaiden ongelmat usein moninaisia. Korona-aikana vastaanottoaikoja vähennettiin entisestään ja terveydenhoitajia siirrettiin muihin tehtäviin. Tämä johti terveydenhoitajien vaihtuvuuteen, mikä puolestaan heikentää asiakassuhteen jatkuvuutta.

– Hoitosuhteen jatkuvuuden on todettu myös vaikuttavan positiivisesti terveydenhoitajien työhyvinvointiin. Alan pitovoiman vuoksi on erityisen tärkeää turvata ammattilaisten työn tekemisen edellytykset, Grym painottaa.

– Nyt tulee keskittyä ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden vahvistamiseen: vastaanottoaikojen on oltavat riittävän pitkiä asiakkaan kohtaamiseen ja hoitosuhde samaan terveydenhoitajaan on turvattava. Näin mahdollistetaan kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja mahdollisten ongelmien havaitseminen varhaisessa vaiheessa, Grym jatkaa.

Muutokset väestörakenteessa haastavat kehittämään terveydenhuollon palveluja. Vaikuttavia ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja terveyden edistämisen palveluja on oltava saatavilla läpi ihmisen koko elämänkaaren.

Ikääntyvässä Suomessa työelämästä eläköityvien ja ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja tulee vahvistaa ja kehittää ja myös ikäkuulonkuntoutusta on edistettävä osana kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista.

– Ikääntyneet tarvitsevat matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluja, kuten terveydenhoitajien toteuttamia seniorineuvoloita tai ikäpisteitä. Seniorineuvoloita onkin jo monilla paikkakunnilla, mutta niitä tulisi olla kaikkien ikääntyneiden saatavilla, Grym sanoo.

Myös audionomeja ja heidän osaamistaan on resursoitava lisää sote-keskuksiin.
– Oikea-aikainen ikäkuulonkuntoutus paranee ja helpottuu, kun kuulonkuntoutuksen painopistettä siirretään ja audionomeja lisätään perusterveydenhuoltoon, jatkaa Grym.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja, TtM, terveydenhoitaja AMK Kirsi Grym, puh. 050 564 7300, kirsi.grym@terveydenhoitajaliitto.fi

 

Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 10.03.2023, 18.05.