– Terveydenhoitajaliittoon on tullut useita huolestuneita viestejä massarokotuksiin pikakoulutetuista rokottajista. Pikakoulutuksissa suuri vaara on osaamisen jääminen heikkotasoiseksi, jolloin osaamattomuus voi muodostaa riskin jopa potilasturvallisuudelle. Oletettavasti kunnat turvautuvat tällaisiin pikaratkaisuihin, koska ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon, tulisi kunnissa toimia koronapandemiasta huolimatta, ja juuri näissä palveluissa työskentelevät terveydenhoitajat ovat kunnissa rokottamisen asiantuntijoita, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.
Terveydenhoitajilla on vahva rokotusosaaminen ja monilla heistä myös laaja kokemus joukkorokotusten järjestämisestä.
– Terveydenhoitajat ovat olleet vuosikymmenien ajan rokottamisen asiantuntijoita tässä maassa. Onkin vaikea käsittää, miten tätä tietoa ei kunnissa ja kuntayhtymissä osata tai haluta enää hyödyntää, Mäenpää ihmettelee.
Terveydenhoitajat ovat suorittaneet opinnoissaan monipuolisesti rokottamiseen ja rokotteisiin liittyviä teoriaopintoja. Lisäksi opintoihin sisältyneissä harjoitteluissa ja käytännön terveydenhoitajatyössä rokottamisen asiantuntijuus on muodostunut vahvaksi.
– Joukkorokotuksia on maassamme toteutettu onnistuneesti monien aiempienkin rokotusten kohdalla ja uskomme, että esimiesten ja terveydenhoitajien yhteistyöllä ja hyvällä työvuorosuunnittelulla löydetään tässäkin tilanteessa toimivat tavat toteuttaa väestön rokottaminen siten, että koronarokottaminen kuormittaa mahdollisimman vähän lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäiseviä peruspalveluita.
Turvallinen rokottaminen edellyttää asiantuntijuutta ja vahvaa rokotusosaamista, ja siksi asetuksella on määritelty, kuka saa rokottaa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat työnantajina vastuussa siitä, että rokottajilla on asetuksen mukainen osaaminen ja joukkorokotukset toteutetaan turvallisesti ja niin nopeassa tahdissa kuin se rokotteiden saatavuus huomioiden on mahdollista.
– Oikeutetusti voi kysyä, täyttääkö pikakoulutus asetuksen mukaiset kriteerit, Mäenpää miettii.
Rokotteilla vaikutetaan ihmisen immuunijärjestelmään siten, että ihminen tulee vastustuskykyiseksi taudinaiheuttajaa kohtaan. Rokottajalla on siis suuri vastuu. Puutteet rokotusosaamisessa näkyvät pitkällä aikavälillä mahdollisesti rokotuskattavuudessa ja saattavat vaikuttaa myös suhtautumiseen koronarokotteisiin ja sekä laajemmin muihinkin rokotteisiin. Mikäli asiakkaita ei osata informoida oikein rokottamiseen ja rokotteisiin liittyvistä asioista, syntyy helposti vääriä oletuksia, jotka johtavat rokotekriittisyyden lisääntymiseen.
– Jos rokotustilanteessa rokotettavalta kysyttäisiin, haluaako hän rokotteen terveydenhoitajalta, joka on saanut asianmukaisen koulutuksen ja ylläpitää rokotustaitoaan työssään, vai pikakoulutuksen saaneelta henkilöltä, lienee vastaus aika selvä, Mäenpää toteaa.
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry on ammattijärjestö, joka edistää terveydenhoitajien ja audionomien työmarkkinaedunvalvontaa sekä koulutuksellista, ammatillista ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Toimimme aktiivisesti terveyden edistämiseksi ja vaikutamme kannanotoilla ja aloitteilla työmarkkina-, koulutus- ja terveyspolitiikkaan. Terveydenhoitajaliitossa on noin 7 500 jäsentä ja se kuuluu korkeasti koulutettujen Akavaan.
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 13.2.2021.
