Nykyinen työaikalaki on yli 20 vuotta vanha, se tuli voimaan vuonna 1996. Tuolloin sähköpostit olivat vasta saapuneet työpaikoille, sosiaalista mediaa ei ollut ja vain harvoilla oli matkapuhelin. Teknologian kehityksen lisäksi elinkeinorakenne on Suomessa muuttunut, yritykset ovat kansainvälistyneet ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet.
Tarvetta uudistukselle siis on. Hallitusohjelmassa laki on päätetty päivittää vastaamaan nykyisen, mutta myös tulevaisuuden työelämän tarpeita.
Uudistuksessa tärkeintä on lain soveltamisala
Hallitus tuo keväällä esityksen uudesta työaikalaista. Sen tavoitteena on muun muassa parantaa työaikasuojelua ja lisätä joustavuutta. Jos tavoitteet toteutuvat, se lisäisi työntekijöiden hyvinvointia ja ehkä jopa pidentäisi työuria.
– Iso joukko asiantuntijoita ja esimiehiä on kuitenkin jäämässä lain ulkopuolelle. Siksi julkisalan koulutettujen kannalta tärkeintä uudistuksessa on työaikalain soveltamisalan selkeyttäminen ja laajentaminen, sanoo asiantuntija Katja Aho Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöstä JUKOsta.
Se siis tarkoittaa sitä, kenen työhön lakia sovelletaan ja kenen ei.
JUKOn mielestä lakia pitäisi soveltaa kaikkiin muihin paitsi niihin, jotka todella voivat itse päättää työajoistaan. Tällainen autonomia työajan suhteen on kuitenkin vain harvoilla. Esimerkiksi johtajat ovat syystäkin työaikalain ulkopuolella. Heidän voi odottaa olevan käytettävissä miltei milloin tahansa, sillä se on huomioitu valmiiksi jo muun muassa kuukausipalkassa ja työn suuremmassa vapaudessa.
Yleisenä ongelmana työajoissa on väärään suuntaan hiipinyt kulttuurin muutos, pohtii Katja Aho.
Harva asiantuntija tai esimiestason työntekijä sen sijaan päättää työajoistaan itsenäisesti.
– Jos et voi aidosti itse määritellä työaikojasi, vaan ne suoraan tai ainakin välillisesti sinulle määritellään, on aika erikoinen tilanne, jos sinuun ei sovelleta kuitenkaan työaikalain määräyksiä. Ne on tehty työntekijän suojaksi, Aho ihmettelee.
Puolustusvoimat lisättävä työaikalain piiriin
Esimerkiksi puolustusvoimat on jätetty lain ulkopuolelle. Perusteluna on, että puolustusvoimissa noudatetaan omaa lakia puolustusvoimien virkamiesten työajoista.
Pääluottamusmies Marko Jalkanen Päällystöliitosta ei niele selitystä. Hänen mukaansa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkamiehet pitäisi ehdottomasti lisätä työaikalain soveltamisen piiriin.
– Laki on vuodelta 1970. Se ei vastaa lainkaan nykyistä työelämää, hän puuskahtaa.
Jalkasen mukaan on merkittävä ongelma, että johtavien virkamiesten asema on määritelty puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa erittäin alhaiselle tasolle, eivätkä he ole lakiuudistuksen piirissä. Näillä virkamiehillä ei ole kuitenkaan lakiesityksessä mainittua itsenäistä asemaa ja työaika-autonomiaa.
Jalkasen mukaan puolustusvoimien ja rajavartilaitoksen virkamiesten työssä on erityispiirteitä, jotka poikkeavat työaikalaista, mutta se ei riitä syyksi laittaa heitä työaikalain ulkopuolelle.
– Meillä on erityispiirteitä, jotka poikkeavat työaikalaista. Meillä on aina velvollisuus työskennellä yli työajan, eikä ylitöistä ole oikeutta kieltäytyä, jos esimies katsoo tarpeelliseksi.
Työkulttuuri muuttuu väärään suuntaan
Katja Aho nostaa esiin myös kirkon työntekijät. Hänen mukaansa on vaarana, että hengellinen työ rajataan kategorisesti lain ulkopuolelle, vaikka työn luonne ei sitä edellytä.
Ahon mielestä yleisenä ongelmana työajoissa on väärään suuntaan hiipinyt kulttuurin muutos. Työntekijät ovat yhä useammin jatkuvasti käytettävissä, tehtyjä ylitöitä ei edes kirjata, työntekijältä odotetaan joustoja ja työtuntien kokonaismäärä kasvaa. Palkka pysyy silti samana.
Ahon mukaan yksi iso kysymys ovat työmatkat. Ne kuormittavat työntekijää, ja niistä palautuminen kestää, mutta silti työmatkoja ei usein kirjata työajaksi. Työpaikoilla tehdään nykyisin paljon työmatkoja työntekijöiden omalla ajalla.
Työaikajoustot ja etätyö tuovat helpotusta
Hyvä suunta työaikalain uudistamisessa taas on jouston mahdollisuuksien kasvaminen. Jos esimerkiksi etätöiden teko helpottuu, yksilölliset elämäntilanteet, kuten pienet lapset tai sairas lähiomainen, voidaan huomioida paremmin.
Puolustusvoimien virkamiesten työhön on jo tullut muutaman viime vuoden aikana erinomaisia joustoja, ja työajoissa on menty hyvään suuntaan, Jalkanen kiittelee.
– Etätyö on auttanut työn ja perheen yhteensovittamista ja se on ollut iso etu.
Toinen hyvä uudistus puolustusvoimissa on ollut hajautettu työ, eli työtä voi entistä vapaammin tehdä viraston tiloissa mutta muualla kuin omalla virkapaikalla. Viime vuonna työaikajoustoista ja niiden vaikutuksesta tehtiin kysely.
– Tyytyväisimpiä työhönsä olivat ne, jotka olivat käyttäneet työaikajoustoja.
- Teksti: Veera Luoma-Aho
- Kuva: Ida Pimenoff
