Sivutoiminen yrittäjyys tuo uutta virtaa arkeen

Kolmelle Akavan jäsenliittojen uravalmentajalle sivutoiminen yrittäjyys tarkoittaa mielekästä harrastusta, mukavaa yhdessä tekemistä ja oppimisen iloa.

04.04.2019

Mitä tiedämme akavalaisesta yrittäjyydestä? Ainakin sen, että liittojen jäseninä on noin 30 000 yrittäjää, ja sen, että osa heistä toimii yrittäjänä palkkatyön ohessa.

Sivutoiminen yrittäjyys voi olla joko välivaihe kohti täysipäiväistä yrittäjyyttä tai pysyväksi ajateltu osa-aikainen järjestely. Kun Suomen Ekonomien uravalmentaja Arja Parpala, Tekniikan akateemiset TEKin uravalmentaja Satu Myller ja Agronomiliiton uravalmentaja Heidi Hännikäinen kertovat jälkimmäisestä vaihtoehdosta, he puhuvat omasta kokemuksestaan.

Osuuskunta ja osakeyhtiö

Kolme vuotta sitten Parpala, Myller ja Hännikäinen perustivat yhdessä muutaman muun akavalaisen uravalmentajan kanssa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitokoulutuksia tarjoavan osuuskunta Essention. Kesällä 2018 kolmikosta tuli yhtiökumppaneita, kun he perustivat Oleellinen Oy:n, ja ostivat yhtiön lukuun pienen liiketilan Aleksis Kiven kadulta Helsingistä.

– Tänne meidän on mukava kokoontua yhteisiin palavereihimme, ja täällä voidaan järjestää myös asiakkaidemme tilaamia koulutuksia, Parpala kertoo Oleellistamoksi nimetyssä tilassa.

Pelkästään osuuskunnan tarpeisiin reilun 40 neliömetrin kokoista tilaa ei kuitenkaan hankittu; varsinainen bisnes on tilan vuokraaminen erilaisiin tapahtumiin. Venuu.fi-portaalin kautta paikan ovat löytäneet monenlaiset tilantarvitsijat.

Konepajan naapuriin nousseen uudenkarhean kerrostalon kivijalassa pidetään kokouksia, workshoppeja ja valmennuksia sekä vietetään ristiäisiä, onnitellaan opinnoistaan valmistuneita ja toivotetaan pitkää ikää syntymäpäiväsankareille keskimäärin kerran viikossa.

Täydentää ja innostaa

– Pienimuotoinen tilavuokraus on hyvää vastapainoa palkkatyölleni. Tulokset ovat konkreettisia ja välittömiä toisin kuin uravalmentajan työssä, jossa tulosten todentaminen on huomattavasti moniulotteisempaa ja pitkäjänteisempää, toteaa Satu Myller.

Parpalan ja Hännikäisen yrittäjämotivaatio kumpuaa pitkälti samoista lähteistä. Naiset puhuvat päivätyön vastapainosta, mielekkäästä harrastamisesta, yhdessä tekemisen hauskuudesta ja oppimisen ilosta.

– Sivutoiminen yrittäjyys antaa meille mahdollisuuden toteuttaa vahvuuksiamme, joita emme välttämättä palkkatyössämme tarvitse. Samalla tietysti saamme uravalmentajan tehtävää rikastuttavia oivalluksia ja näkökulmia, Hännikäinen kiteyttää.

Parpalan mukaan sivutoiminen yrittäjyys on mahdollista sovittaa palkkatyöhön fiksusti suunnitellen.

– Sehän on selvä, ettei sivutoiminen yrittäjä hoida firmansa asioita työnantajan ajalla, Hännikäinen lisää.

Entä miten työnantajat eli Suomen Ekonomit, TEK ja Agronomiliitto suhtautuvat asiantuntijoihinsa, jotka myyvät osaamistaan yrittäjinä? Syntyykö esimerkiksi tilanteita, joissa valmennuspalveluja tarjoava osuuskunta Essentio voidaan nähdä liittojen uravalmennusten kilpailijana?

Työnantaja kannustaa

– Olemme erittäin tarkkoja siitä, että emme tee työnantajien toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa. Vaikka uravalmentajan työmme on todella antoisaa, haluamme tehdä yrittäjinä muita asioita, Parpala, Myller ja Hännikäinen toteavat.

– Työnantaja on alusta asti kannustanut yrittäjyyteen siksikin, että Suomen Ekonomien jäsenkunnassa on runsaasti yrittäjiä. Totta kai on hyvä, että minä uravalmentajana ymmärrän yrittäjyyden dynamiikkaa, Parpala huomauttaa.

– Niin se on meilläkin. Sivutoiminen yrittäjyys on TEKin jäsenten keskuudessa niin tavallista, että olisi kummallista, jos liitto siihen suhtautuisi kielteisesti, Myller lisää.

– Agronomiliitossa nähdään, että työntekijän sivutoiminen yrittäjyys on parhaimmillaan kokeilualusta, joka voi tuoda päivätyöhön hyviä asioita, Hännikäinen jatkaa.

Parpala, Myller ja Hännikäinen kertovat keskustelleensa suunnitelmistaan työnantajiensa kanssa ennen osuuskunnan perustamista. Ilmoittaessaan sivutoimisen yritystoiminnan aloittamisesta he toimittivat työnantajalle kirjallisen kuvauksen osuuskunnan toiminnan periaatteista. He suosittelevat kaikille sivutoimista yrittäjyyttä harkitseville keskustelemista työnantajan kanssa ja kirjallisen sivutyöilmoituksen tekemistä.

  • Teksti ja kuva: Paula Launonen

Valmistaudu huolellisesti ja ota selvää velvoitteistasi

Kun keskustelet työnantajasi kanssa, saatatte löytää sivutoimisesta yrittäjyydestäsi molemmille osapuolille hyödyllisiä näkökulmia.

  • Tarkista, tarvitsetko työnantajan luvan sivutoimisen yrityksen perustamiseen.
  • Sivutoimisesta yrittäjyydestä kannattaa sopia työnantajan kanssa, vaikka pykälien mukaan se ei olisikaan pakollista, sillä yhteisen keskustelun kautta voi löytyä molemmille osapuolille hyödyllisiä näkökulmia.
  • Sivutoimisena yrittäjänä sinulla on yhteiskunnallisia velvoitteita. Esimerkiksi yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen, mikäli työtulo on vuodessa yli 7 799,37 € euroa (vuonna 2019).
  • Olet arvonlisäverovelvollinen, jos yrityksesi tilikauden liikevaihto on 10 000 euroa tai sen yli.
  • Sivutoimisella yrittäjällä on päätoimisen yrittäjän tapaan kirjanpitovelvollisuus.
  • Yksinkertaisin tapa ryhtyä sivutoimiseksi yrittäjäksi on toiminimen perustaminen eli toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana.
  • Nykyään on olemassa myös lukuisia palveluita, jotka mahdollistavat toimisen niin kutsuttuna kevytyrittäjänä.

Lähteet: Uusyrityskeskus, Myynti & Markkinointi -lehti

Akava palvelee yrittäjiä

Korkeakoulutettujen yrittäjäjärjestö AKY – Akavalaiset yrittäjät järjestää koulutuksia ja tapahtumia sekä tarjoaa yrityksen perustamiseen ja käytäntöihin liittyvää neuvontaa. Mukana on reilut parikymmentä akavalaista liittoa. Keväällä 2019 AKY järjestää muun muassa tulorekisteriwebinaarin, yrittäjäseminaarin ja ePriwacywebinaarin.

Lisätietoja: www.akateemisetyrittajat.fi