Viime vuoden joulukuussa apulaisprofessori Marko Siitosen työyhteisössä alkoi pulpahdella esiin tietoja uudesta internetin tekoälysovelluksesta ChatGPT:stä. Siitosen työpaikka on Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.
– Muistan sen hyvin. Olin lähdössä Tallinnaan kansainväliseen kokoukseen ja sähköpostissa viestiteltiin, että meidän pitää ottaa tämä esille.
ChatGPT on tietokonesovellus, joka vastaa mihin tahansa kysymykseen sujuvasti. Siitä ei aina ole takeita, että vastaus on oikein. Useimmiten se kyllä on kohdallaan. ChatGPT toimii niin, että sovellukselle on syötetty valtavat määrät netin tekstimassaa, ja sen perusteella se osaa ennustaa, mitkä sanat useimmiten esiintyvät yhdessä.
– Me emme vielä voi tietää, miten uudet tekoälyteknologiat lopulta muuttavat työelämää, toteaa apulaisprofessori Marko Siitonen Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta.
– Ensiksi ChatGPT herätti pelkoa. Opetustyössä pohdittiin, mitä tapahtuu, kun opiskelijat kuulevat tästä ja laittavat omat aivot narikkaan.
– Huoli on ollut aiheellistakin. Opiskelijat ovat antaneet ChatGPT:n tehdä heidän töitään, Siitonen kertoo.
– Yliopistossa on käytössä plagioinnin tunnistusohjelma, nyt siihen on lisätty tekoälyn tunnistuskin. On ollut useita tapauksia, joissa opiskelijan työ on sataprosenttisesti kirjoitettu ChatGPT:llä. Jopa luentopäiväkirjojakin on tehty sillä.
Siitonen on itse käyttänyt ChatGPT:tä apuna, kun hän on tehnyt opiskelijoille tehtäviä. Hän syöttää tehtävän ChatGPT:lle ja katsoo, mitä ohjelma vastaa. Tämän perusteella Siitonen päättelee, missä määrin tehtävää pitää vielä muokata, jotta siitä ei tule sellaista, joka on helppo ratkaista ChatGPT:n avulla.
– ChatGPT:stä on nyt apua myös ideointiin, tiedonhallintaan ja tiedonhakuun, Siitonen sanoo.
– Tulevaisuudessa jollakin tällaisella työkalulla voi varmasti tehdä hyvin sisällönanalyysiä, jos esimerkiksi haluaa löytää tekstimassasta toisteisuutta.
Vaikka ChatGPT on jo ilmiönä hyvin tuttu, Siitosen työpiireissä ei sitä vielä hänen mukaansa kovinkaan paljon osata käyttää. Hän pitää silloin tällöin koulutuksia aiheesta, ja kysyy lopuksi, että kuka käyttää ChatGPT:tä. Harva käsi nousee.
– Puoli vuotta on jo mennyt, ja on käynnissä valtava murros, silti moni ei ole käyttänyt, Siitonen ihmettelee.
– Me emme vielä voi tietää, miten uudet tekoälyteknologiat lopulta muuttavat työelämää, Siitonen sanoo. Hän vertaa tilannetta siihen, kun 1920-luvulla elokuviin pystyttiin lisäämään ääniraita.
– Aikanaan, kun mykkäelokuviin ei vielä osattu liittää ääniraitaa, teattereissa oli muusikoita soittamassa taustamusiikkia. Sitten kun ääniraita saatiin liitettyä, tietenkin siihen nauhoitettiin ensin sitä samaa pianonsoittoa, mitä oli totuttu muutenkin kuulemaan.
– Monet tekoälysovellukset ovat nyt ilmaisia käyttää, mutta mikään ei lopulta kuitenkaan ole ilmaista, Siitonen toteaa.
– Joku aina maksaa jotain. Ja jos me sovelluksen käyttäjät emme maksa mitään, olemmeko me sitten se tuote. Me miljoonat käyttäjät teemme tällä hetkellä rahanarvoista työtä testatessamme ja kehittäessämme palveluita, eikä vielä voi oikein tietää, mikä todellisuudessa on tämän näennäisen ilmaisuuden lopullinen hinta meille, hän huomauttaa.
Siitonen arvelee, että työnantajien on jatkossa reagoitava tekoälysovelluksiin, joita käytetään työvälineinä.
– Missä määrin työnantajat tulevat hyväksymään, että käytetään ilmaisia työkaluja, jotka toimivat miten sattuu? Lähtevätkö ne ottamaan asian tosissaan ja räätälöimään parempia versioita, ja vaikka syöttämään sovellukselle oman yrityksen kannalta oleellista tietoa? Tästä on jo esimerkkejä maailmalta, ja uskon, että tämä tulee erottelemaan työnantajia aika tavalla.
Taitava digitaalinen avustaja
– ChatGPT on maailman paras digitaalinen assistentti, sanoo Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson.
Hän itse käyttää ChatGPT:tä esimerkiksi tekstin tuottamisessa apuna niin, että sovellus tekee työn alkuun, ja Abrahamsson lopuksi viimeistelee työn itse. Muitakin tekoälysovelluksia Abrahamsson käyttää assistentin hommiin. Esimerkiksi Otter.ai-sovelluksen hän on ottanut mukaan kokouksiin litteroimaan puheet ja tekemään kokousraportteja.
– ChatGPT on maailman paras digitaalinen assistentti, sanoo Tampereen yliopiston ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson.
– ChatGPT ja muut tekoälysovellukset vapauttavat asiantuntijat tekemään varsinaista työtään, Abrahamsson sanoo.
– Me teemme nykyään paljon sellaista, mikä ei ole varsinaisesti asiantuntijan työtä, kuten matkalaskuja ja erilaisia raportteja. Nyt voimme tehokkaammin keskittyä projekteihin eikä vain kaapia reunoja.
ChatGPT:stä voi olla paljon hyötyä työssä, mutta sen käyttöä pitää opetella.
– Syötteet voivat olla sivunkin mittaisia. ChatGPT:llä voi myös tehdä syötteen muihin tekoälysovelluksiin.
ChatGPT on vasta reilu puoli vuotta vanha sovellus, ja se kehittyy kovaa vauhtia. Nyt saatavilla oleva, maksullinen ChatGPT-4 on Abrahamssonin mukaan paljon parempi kuin aikaisempi ChatGPT-3.5 -versio, jota kuka tahansa voi kokeilla maksutta.
– Päivittäin tulee vielä uusia laajennusosia, jotka monipuolistavat sovelluksen mahdollisuuksia, Abrahamsson toteaa.
– Näitä tulee olemaan satoja, asiantuntijat eivät pysy niissä mukana. Ei niitä kaikkia tarvitse normaalissa työelämässä pitää mielessä.
– ChatGPT:ssä on vielä puutteitakin. Esimerkiksi matematiikassa se ei pärjää alkuunkaan, Abrahamsson toteaa.
– Onneksi on tarjolla Wolfram-laajennusosa, joka osaa oikeasti laskea.
– Satunnaisuus ei myöskään onnistu Chat GPT:ltä, Abrahamsson sanoo. Se antaa tulokseksi sen, mikä on yleisin random-arvo. Arpakuutiossa se on yleensä nelonen.
ChatGPT ja muut tekoälysovellukset ovat jo nyt huiman nopeita. Abrahamsson kertoo esimerkin pelikehityksestä.
– Annetaan GPT-agentille käsky tehdä peli toisen agentin kanssa. Kumpikaan ei tiedä, että toinen ei ole ihminen. Vauhti on valtava, ja parissa minuutissa ne pukkaavat yksinkertaisen pelin ulos.
Abrahamsson jää miettimään, mihin kehitys lopulta johtaa.
– Ennen ajateltiin, että ihmisen tasoinen tekoäly olisi valmis vuosien 2060–2080 aikoihin. Nyt enintään menee vuoteen 2040, aikaisintaan vuoteen 2030. Eli reilu viisi vuotta ja voisi olla ihmisen tasoinen kyvykkyys.
Nopea kehitys vaatii viranomaisten säätelyä. Euroopan unionin tietosuoja-asetus GDPR on Abrahamssonin mukaan suojellut meitä hyvin, mutta uutta tekoälyn säätelyä tarvitaan.
– Yhdysvaltojen suuryrityksille asia on vaikeampi, hän sanoo.
– Meidän eduksemme eurooppalaisten dataa ei saa käsitellä miten vain. Yhdysvalloissakin on alkanut olla ääntä säätelyn merkityksestä.
Teksti: Anssi Koskinen
Kuvat: Lehtikuva/Emmi Korhonen (kuvituskuva), Petteri Kivimäki (Marko Siitonen), Teemu Rahikka (Pekka Abrahamsson)
Lisätietoja
ChatGPT https://chatgptonline.ai/
Otter.ai-litterointipalvelu https://otter.ai/
Tekoälyn perusteet -verkko-opinnot Elements of AI
Tekoälyn etiikka -verkko-opinnot Ethics of AI
