Suomen talous on oivassa kasvuvireessä

Suomen talous kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä odotettua vahvemmin. BKT:n volyymi kohosi komeat 1,25 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuotta aiemmasta kasvua kertyi 2,8 prosenttia (tai 3,1 prosenttia, kun huomioidaan työpäivien vähäisempi määrä nyt). Kun vielä edeltävän neljänneksen luvut tarkentuivat melko paljonkin paremmiksi, asetelmat loppuvuotta ajatellen ovat suorastaan herkulliset.

01.06.2018

Näistä lähtökohdista Suomen kokonaistuotanto kasvaisi tänä vuonna 2,2 prosenttia siinäkin epätodennäköisessä tapauksessa, että nousu pysähtyy toisesta neljänneksestä alkaen koko loppuvuodeksi. Tällaista ei tietenkään kukaan oikeasti povaa. Tällainen luku on vain tekninen apu, jonka avulla voidaan päätellä, että 2,5 prosentin kasvuennusteet tälle vuodelle alkavat näyttää jo hieman varovaisilta.

Katsotaan ensimmäisen neljänneksen lukuja vähän tarkemmin. Mistä Suomen talouskasvu tuli?

Kasvun moottori oli kotimainen kysyntä. Tämä pätee vertailussa sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen tilanteeseen. Investoinnit ja kulutus vauhdittivat nousua reippaasti, kumpikin 0,8 prosenttiyksikköä, kun vertailu käy edelliseen neljännekseen ja peräti 1,7–1,8 prosenttiyksikköä, kun verrataan vuotta aiempaan ajankohtaan. Ulkomaankaupan eli nettoviennin kontribuutio kasvuun oli sen sijaan negatiivinen, kun vienti notkahti hieman.

Investoinnit kasvoivat laajalla rintamalla. Kone- ja laiteinvestoinnit kohosivat ilahduttavasti kaksinumeroista vauhtia vuoden takaa. Rakennusinvestointien nousu näytti jo olevan hidastumassa, mutta tammi–maaliskuussa löytyi taas uutta puhtia. Vilkkaan asuinrakentamisen ansiosta kasvuvauhti ei jää sielläkään kovin kauas kaksinumeroisesta vuositahdista. Sekä yksityinen että poikkeuksellisesti myös julkinen kulutus kasvoivat 2,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kotitaloudet hankkivat vilkkaasti kestäviä ja puolikestäviä kulutustavaroita. Palveluiden kysyntä jatkui tasaisessa parin prosentin kasvussa. Eväitä kulutukselle antoi työllisyyden paraneminen, joka vauhditti kotitalouksien palkkasumman runsaan 4 prosentin nimelliseen nousuun.

Vaikka yleiskuva Suomen taloussuhdanteesta on juuri nyt varsin hyvä, pieniä huolenaiheitakin toki on. Viennin jyrkkä kasvupyrähdys ajoittui jo vuoden 2017 alkuun, eikä uutta nousua ole sen jälkeen nähty. Vientimäärien taso nousi kertarysäyksellä ja nyt se on vakautunut. Nousutrendiä kaivataan kipeästi.

Investointien puolella isoa huolta aiheuttaa aineettomien investointien vaisuus. Nousu ei ole siellä vielä alkanut. Toinen huomionarvoinen seikka on hintojen nousun kiihtyminen asuinrakennusinvestoinneissa jo lähelle viittä prosenttia.

Suomen talouden suunta on tällä hetkellä oikein hyvä. On silti hyvä muistaa, että kymmenen viime vuoden yhteenlaskettu talouskasvu on pyöreä nolla. Tarkkaan ottaen reaalinen BKT ei ole vieläkään aivan yhtä suuri kuin aikaisemmassa huipussaan vuoden 2007 lopulla. Voidaan todella aiheellisesti puhua menetetystä vuosikymmenestä.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

Pääekonomisti

+358505575271