Joidenkin arvioiden mukaan Glasgow’n merkittävimmät päätökset tehdään varsinaisen kokouksen asialistan ulkopuolelta. Yksi tällainen on Yhdysvaltojen ja EU:n kokoama metaanialoite vähentää metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Aloitteeseen on sitoutunut yli sata maata, mutta esimerkiksi Kiina ja Venäjä eivät ole allekirjoittaneiden joukossa. Jopa kolmasosa ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä johtuu metaanista. Maatalous ei ole ainoa metaanipäästön lähde, vaan sitä tulee myös esimerkiksi kaasu- ja öljyputkien vuodoista sekä kaatopaikoilta. Varsinkin Venäjän poisjäänti on peräti erikoista, koska juuri putkistojen paikkaaminen olisi voinut olla Venäjälle yksi matalalla roikkuva hedelmä.
Toinen kilpailupoliittisesti ehkä merkittävä päätös tehtiin Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Osapuolet päättivät sopia yhteisistä tavoista mitata teräksen ja alumiinin elinkaaripäästöjä. Tämä tulee hetkeen, jolloin komissio on esittänyt hiilitullien (ns. hiilirajamekanismi) asettamista tietyille kolmansien maiden tuotteille. Tulleista pääsee eroon, jos tuotteen lähtömaassa on käytössä jokin vastaava tapa hillitä hiilidioksidipäästöjä kuin EU:n päästökauppajärjestelmä. Yhdysvallat on arvostellut tätä EU:n aloitetta ja yhteinen tapa mitata päästöjä saattaa olla pidemmän tähtäimen alku sille, että hiilitullit eivät koskisi Yhdysvalloissa tuotettua terästä. Matka on toki pitkä, koska eurooppalaiset yritykset ovat niin paljon pidemmällä teräksen vähäpäästöisessä tuotantotavassa.
Hinnalla on aina merkitystä, kun yritykset tekevät alihankintapäätöksiä. Teollisuus ei voi kuitenkaan välttämättä enää kauan ostaa halvempaa kiinalaista terästä, koska se kasvattaa yrityksen lopputuotteen hiilijalanjälkeä. Tällä vaikuttaa olevan merkitystä yrityksen tulevaisuudennäkymille. Esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla ei ole kyse vain viherpesusta, vaan siitä, että rahoittajat eivät usko, että yritys, joka ei panosta ilmastotoimiin, voi enää olla toiminnassa 2030-luvulla. Tämä on näkynyt parempina tuottoina sijoittajille ja rahoittajien julkituomissa näkemyksissä. Pankeista ainakin Nordea ja Danske Bank ovat ilmoittaneet muuttavansa rahoitustoimintansa hiilineutraaliksi. Toisin sanoen ilmastotoimista piittaamaton yritys ei saa enää pankista lainaa. Väitän siis, että peesaamalla ilmastotoimissa Kiinaa ja Yhdysvaltoja Suomella olisi vain hävittävää.
Parhaillaan eduskunta muodostaa Suomen kantoja komission heinäkuussa esittämään Fit For 55 -pakettiin. Kyseessä on sääntelykokonaisuus, jolla on tarkoitus varmistaa, että EU:n jäsenmaat pääsevät Green Deal -tavoitteeseen olla kasvihuonekaasupäästöttömiä vuonna 2050. EU:n pääsy tavoitteeseen on välttämätöntä, jotta voimme saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteet. Se on kuitenkin ehdottomasti myös taloudellinen mahdollisuus.
Paras tapa luoda tuottavampaa työtä ja pitää kiinni työpaikkojen määrästä on olla edelläkävijä. Ympäristöteknologian ja palveluinnovaatioiden avulla voimme nostaa Suomen kokonaistuottavuutta. Suomen kokoisen maan on hankala saada kustannuskilpailukykyä palkoilla, vaan keinot pitää löytää siitä, että teemme tuotteita, joista globaalisti halutaan maksaa enemmän. Tähän yleensä pääsevät ne, jotka ovat markkinoilla ensimmäisinä. Sen jälkeen kilpailijoita alkaa tulla apajille ja hinnat alkavat laskea, jolloin voittava taho on jo siirtynyt miettimään uutta markkinapuutetta.
Lisätietoja:
