Tulevaisuus on nyt ilmastopolitiikassa

Kansainvälinen ilmastotutkijoiden paneeli IPCC julkisti uuden raporttinsa ilmaston lämpenemisestä. Raportti tehtiin YK:n ilmastokokouksen toimeksiannosta ja tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten nopeasti maapallon ilmasto lämpenee keskimäärin 1,5 astetta verrattuna teollistumista edeltäneeseen aikaan. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, kuinka paljon, millä keinoilla ja millä aikataululla päästöjä tulisi vähentää, jotta vältettäisiin yli 1,5 asteen lämpeneminen. Vuonna 2015 Pariisin ilmastokokouksessa päätettiin asettaa tavoitteeksi rajoittaa ilmaston keskimääräinen lämpötilan nousu selvästi alle 2 asteeseen ja etsiä keinoja rajoittaa nousu 1,5 asteeseen.

8.10.2018

Jos ilmaston lämpenemistä ei pystytä rajoittamaan 1,5 asteeseen, vaan ilmasto lämpenee 2 astetta, vaikutukset ovat merkittäviä ja ne kohtelevat maapallon asukkaita hyvin eri tavoin. Vaikka lämpötila kohoaa erityisesti arktisilla alueilla, suurimmat haitat kohdistuvat moniin kehitysmaihin. Seuraukset näkyvät muun muassa siten, että siirtolaisuus lisääntyy, ruoan tuotannon vaikeutuu ja terveyshaitat lisääntyvät. Esimerkiksi vedenpuutteesta kärsii kaksinkertainen määrä ihmisiä ja kaksinkertainen määrä lajeja menettää valtaosan elinympäristöstään. Nämä ilmaston lämpenemisen vaikutukset aiheuttavat ongelmia laajalle joukolle ihmisille. Vaikutukset näkyvät elämässä monin tavoin, muun massa toimeentulon hankkimisessa omalla työllä.

IPCC:n raportin mukaan 1,5 asteen lämpenemiseen pääsemisessä keskeisellä sijalla ovat nykyistä kunnianhimoisemmat päästövähennystoimet. Energiantuotannossa olisi siirryttävä valtaosin uusiutuviin energiantuotantomuotoihin, maankäytössä olisi lisättävä merkittävästi hiilinieluja ja teollisuuden päästöjä pitäisi vähentää 70–90 prosenttia nykyisestä.

Raportti kertoo siitä, että puolen asteen lisäkasvu 1,5 asteesta aiheuttaa merkittäviä ongelmia väestölle ja taloudelle. Huolimatta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista eri maiden nykyiset sitoumukset päästövähennyksiin ovat sellaisia, että lämpenemistä ei voida rajoittaa vähempään kuin 3,2 asteeseen (tutustu tarkemmin eri maiden toimiin Climate Action Trackerin avulla https://climateactiontracker.org/).

Mitä tämä tarkoittaa Suomen kannalta? Suomessa joudumme laatimaan uusia päästövähennystoimia ja kehittämään uusia resurssitehokkaampia tapoja järjestää elinympäristömme, elinkeinot ja ruoantuotanto. Meillä on erityisen hyvät mahdollisuudet panostaa voimakkaasti ilmastopolitiikkaan. Suomalaisella osaamisella voidaan kehittää uusia ratkaisuja jokaiselle tärkeimmistä osa-alueista – oli kyse sitten uusista energiantuotannon muodoista, maankäytön uudistamisesta, ruuantuotannon kehittämisestä, hiilinielujen kasvattamisesta ja teollisuuden päästöjen vähentämisestä. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä poliittisessa päätöksenteossa, yritysten toiminnassa ja kuluttajien arkipäivän ratkaisuissa.

Lisätietoja:

Vesa Vuorenkoski

Vesa Vuorenkoski

Yhteiskunta-asioiden päällikkö

+358407426082

Lue lisää aiheesta