Työmarkkinoiden muutoksia on ennakoitava ja niihin on reagoitava – ilman rohkeutta ei synny uudistuksia

Globalisaatio, teknologian kiihtyvä kehitys ja väestöennuste eivät ole enää uusia ilmiöitä tai puheenaiheita. Niiden vaikutukset työmarkkinoihin, talouteen, työllisyyteen ja työelämään vahvistuvat jatkuvasti. Samalla muutostarpeet työmarkkinoiden toimivuuden sekä sosiaaliturva- ja työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi kasvavat. Käsillä oleviin haasteisiin on pystyttävä reagoimaan rohkeasti ajoissa.

7.1.2021

Työelämäasioista ei sovita enää systemaattisesti osana työmarkkinakeskusjärjestöjen kokonaisratkaisuja, vaan jokainen hanke ja valmistelu toteutetaan itsenäisenä prosessina. Tästä poikkeuksena voidaan pitää viime kevään ns. koronapaketteja, joissa työmarkkinakeskusjärjestöt vastuullisesti ja nopeasti sopivat mm. määräaikaisista lomautusmenettelyjen nopeuttamisista ja työttömyysturvan parannuksista.

Hajautuminen vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja yhteisymmärryksen löytymistä. Kompromissiin pääseminen on hankalampaa, kun palapeliä rakennetaan vain yksi pala kerrallaan tietämättä, mitä muille paloille tapahtuu ja milloin. En kuitenkaan usko, että koronapaketit jäävät ainoaksi poikkeukseksi niputtaa asioita samaan ratkaisuun tulevaisuudessa.

Työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä on myös muutoksen kohteena. Tupoista on siirrytty kohti liittotason sopimista. Puheet paikallisen sopimisen lisäämisen tarpeesta kiihtyvät.

Paikallinen sopiminen ei voi edetä sopimusjärjestelmästä irrallisena asiana. Paikallisen sopimisen mekanismeja tarkasteltaessa on otettava aina huomioon työntekijöiden alisteinen asema työnantajaan nähden. Eri osapuolten on hyväksyttävä, että hajautuneempi työmarkkina- ja sopimusjärjestelmä haastaa täysin erilaiseen toimintaympäristöön rakennetut ja nyt käytössä olevat sovittelu- ja työrauhajärjestelmät.

Työlainsäädännössä on valmistelussa useita hankkeita hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Yksi isoimmista kokonaisuuksista on yt-lain uudistaminen. Toimiva vuoropuhelu, henkilöstön parempi tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, työyhteisön toimintaan ja yrityksen päätöksentekoon ovat entistä tärkeämpiä jatkuvan muutoksen myötä. Tasapainoisemmat neuvottelusuhteet työpaikalla edesauttavat luottamuksen rakentumista ja myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksia käytännössä. Siksi esimerkiksi hallintoedustuksen lisääminen on tarpeen, jotta työntekijöiden tiedonsaanti, osallisuus ja yhteistoiminta paranevat.

Alustatalous, itsensä työllistäminen, vuokratyö, osa-aikatyö ja määräaikaiset työsuhteet ovat Suomessa vielä määrältään vähäisempiä verrattuna kokoaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin. Niihin liittyviin ongelmiin esimerkiksi toimeentulon ja sosiaaliturvan osalta on kuitenkin saatava parannuksia.

Jatkuva muutos työelämässä edellyttää sekä epävarmuuden sietämistä että riittävän turvan varmistamista. Työelämän muutoksissa työntekijän ja työtä tekevän asema on turvattava. Työlainsäädännön keskeinen periaate, eli työntekijän suojelu, tulee olla jatkossakin keskeinen lähtökohta työlainsäädännön uudistuksille.

Työssä jaksamiseen liittyvät haasteet ja henkisen kuormituksen kasvu työelämässä ovat hälyttävällä tasolla. Lisääntyneet mielenterveysongelmat ja työkyvyttömyyseläkkeet on saatava kääntymään laskuun ennen kuin tilanne räjähtää käsiin. Jokainen pitkittynyt sairausloma, työkyvyttömyyseläke tai syrjäytyminen työelämästä ja yhteiskunnasta on raskas tragedia ihmiselle, mutta myös kallis yhteiskunnalle. Työnantajien panostusta työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen on välttämätöntä lisätä.

Johtaminen ja esimiestyö ovat olleet uusien haasteiden edessä erityisesti korona-aikana etätyön lisääntyessä räjähdysmäisesti. Työelämä ei ole vain tuloksia, vaan myös inhimillisyyttä. Ihmisläheisemmän johtamisen ja esimiestyön parantaminen edellyttääkin työnantajien tarjoaman koulutuksen lisäämistä esimiehille ja johtajille.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen on vasta aluillaan. Uudistustyö kestää pitkään, mutta osittaisia uudistuksia on tarpeen ja mahdollista tehdä lyhyemmälläkin aikavälillä. Sosiaaliturvan tehtävänä on luoda turvaverkko silloin, kun työstä ei saa riittävää toimeentuloa. Työn vastaanottamisen tulisi kuitenkin olla aina kannattavaa.

Työeläkejärjestelmä kohtaa tulevaisuudessa rahoituksellisia haasteita niin syntyvyyden laskun, sijoitustuottojen kuin työllisten määrän vuoksi. Järjestelmän keskeisiä fundamentteja ei pidä muuttaa, mutta sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja rahoituksellinen kestävyys on varmistettava. Työeläkemaksut on sovittu vielä vuoden 2021 osalta. Neuvottelut maksutasosta ovat edessä tämän vuoden aikana.

Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut koronan takia. Nuorten usko tulevaisuuteen ja hyvään työelämään vaatii tekoja, ei sanoja. Työelämätaitoja on opetettava nuorille nykyistä enemmän ja viimeistään toisen asteen koulutuksessa. Työnantajien perehdyttämisvastuun toimivuutta tulee myös tarkastella.

Erityisesti yli 55-vuotiaista työntekijöistä on käyty paljon yhteiskunnallista keskustelua viime aikoina. Muutosturva, työsuhdeturva, osaaminen ja työkyvyn tukeminen ovat keskeisiä elementtejä työllistymisen ja työssä pysymisen kannalta. Myös työuran keskivaiheilla olevien osaamisen kehittäminen ja jatkuvan oppimisen edistäminen, työkyvyn ylläpito ja tukeminen sekä työn ja muun elämän parempi yhteensovittaminen ovat olennaisia asioita.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat oikeudenmukaisen työelämän perusta. Samapalkkaisuus, palkka-avoimuus, raskaussyrjinnän kitkeminen, parempi turva perhevapailta paluuseen ja perhevapaauudistus ovat merkittäviä askeleita kohti tasaveroisempaa työelämää. Syrjintään tulee olla työelämässä nollatoleranssi.

Sitkeys, rohkeus ja kokonaiskuvan ymmärtäminen ovat työmarkkinatoiminnan ja edunvalvonnan keskeisiä kulmakiviä. Ilman sitkeää asioiden valmistelua ja neuvottelua ei saada aikaan riittävää turvaa tai tarvittavia parannuksia. Ilman rohkeutta ei synny uudistuksia. Ilman kokonaiskuvan ymmärtämistä ei puolestaan synny pitkäjänteisiä, koko yhteiskuntaa hyödyttäviä sekä sopimusyhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta kestäviä ratkaisuja.

Vaikka käsillä on paljon asioita, näen tilanteen positiivisesti. Tunnistamme haasteet ja olemme valmiita ratkaisemaan niitä. On hienoa aloittaa työ kaikkien akavalaisten ja paremman työelämän puolesta. Me kehitämme, uudistamme ja turvaamme.

Lisätietoja:

Katarina Murto

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta