Vastikään julkaistiin YK:n ilmastopaneeli IPCC:n hälyttävä osaraportti. Sen sanoma oli, että meillä on luultuakin suurempi kiire estää täystuho, joka seuraisi, jos ilmasto lämpenee liiaksi. Maapallo on jo lämmennyt 1,1 asteella. Ilmastokriisin vaikutukset näkyvät luonnossa ja yhteiskunnissa esimerkiksi kuivuutena, polttavina helteinä, rajuina myrskyinä ja tulvina. Muutoksen vauhti on niin kova, etteivät kaikki lajit kykene sopeutumaan.
Esimerkiksi WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman arvioi, että on suuri todennäköisyys, että kuusia ei kasva enää Etelä-Suomessa tämän vuosisadan lopussa. Nyt 20-vuotias sukulaislapseni on todennäköisesti tätä silloin todistamassa.
Suomen ilmastopaneeli antoi vuoden alussa lausunnon hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Ilmastopaneelin sanoma oli, että hallituksen päätöksiä tulisi vahvistaa 1Mt:lla, jotta Suomen 17,2 Mt tavoitteeseen vuonna 2030 päästäisiin. Tulevaisuutemme kannalta on keskeistä, että tuo viesti otetaan tosissaan.
Ilmastopaneeli ei esimerkiksi pitänyt riittävän uskottavana niitä laskelmia, joita kohdistettiin kuntien toimiin päästötavoitteeseen pääsemisessä. Kaupungeilla ja kunnilla on kuitenkin tässä suhteessa tärkeä merkitys muun muassa infrastruktuurin rakentajana. Siksi on hyvä, jos löydetään keinoja vahvistaa ilmastosuunnitelmassa kuntasektorille suunnattujen päästötoimien uskottavuutta.
On totta, että juuri nyt ruokatuotantoon kohdistuu useita uhkia ja puhutaan jopa mahdollisesta nälänhädästä kaikista haavoittuvimmissa valtiossa. Venäjän hyökkäyksen seuraukset tuontiin sekä lannoitteiden ja polttoaineiden jo viime vuonna alkanut hintojen nousu uhkaavat myös kansallista huoltovarmuutta. Suomalaiset alkutuottajat saavat aivan liian pienen osan ruokasektorin arvonlisästä. Tilanteeseen tarvitaan muutos. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet lainkaan samalla, kun teollisuuden päästökauppajärjestelmän piirissä on päästy hyvään alkuun. Esimerkit kuitenkin osoittavat, että vihreä murros on tarpeen, jotta viljelijät eivät olisi niin sidoksissa tuontiin. Ja itse asiassa myös mahdollinen, jos seuraa Twitterissä esimerkiksi Juuso Joonaa ja Tuomas Mattilaa – maatalouden uudistamisen pioneereja. Siksi olisi tärkeää, että Suomen hallitus pääsisi sopuun niistä toimista, joilla voidaan vauhdittaa erityisesti maataloussektorin päästövähennyksiä. Näissä toimissa on hyvä korostaa erilaisia positiivisia kannusteita kuten tarjouskilpailuja kosteikkoviljelystä riittävän suurella pinta-alalla.
Nyt käydään akuuttia keskustelua Euroopan energiaomavaraisuudesta. Nykytilanteessa on varmasti tarkoituksenmukaista, että Suomessa lyhyellä aikavälillä lisättäisiin myös turpeen huoltovarmuuskäyttöä. Kuitenkin niin, että vihreän siirtymän aikataulusta pidetään kiinni.
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden vahva riippuvuus maakaasusta on johtanut muun muassa sähkön kuluttajahintojen huomattavaan nousuun. Se kuitenkin oikeastaan vain lisää syitä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tukea pienituloisille ja muille hinnannoususta erityisesti kärsiville tarvitaan, mutta tukitoimet pitää kohdentaa ja valita niin, etteivät ne hidasta vihreää siirtymää.
Lisätietoja:
