Akavan asiantuntijat arvioivat budjetin plussat ja miinukset

Akavan asiantuntijat arvioivat hallituksen vuoden 2019 budjettia. Mikä oli hyvää ja missä on vielä parantamisen varaa?

30.8.2018

”Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen työttömyysturvaan tervetullut uudistus”

Heikki Taulu_verkkokäyttö

Hallitus teki viimeisessä budjettiriihessään varsin yllätyksettömiä päätöksiä työllisyyskehityksen parantamiseksi. Kansliapäällikkötyöryhmä teki ehdotuksia muun muassa palkkatuen kehittämisestä, lyhytkestoisten opintojen lisäämisestä, yksilöllisistä työkykyprosesseista ja TE-toimistoissa käyttöön otettavista tulospalkkioista.

Edellä mainittujen lisäksi hallitus tarjoaa hyviä uudistuksia lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi ja yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen tilanteen parantamiseksi työttömyysturvan osalta.

Työttömyyden vähentämisessä ja työllisyyden lisäämisessä on vielä työsarkaa. Työttömänä on edelleen yli 280000 henkilöä, joiden lisäksi työllistämistoimissa on yli 100000 henkilöä. Työttömyys vähentyi vielä alkuvuodesta reipasta vauhtia, mutta nyt tahti on selvästi hidastunut. Samaan aikaan yritysten rekrytointiongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti.

  • Heikki Taulu, ekonomisti

”Budjettiriihen päätöksissä halutaan kannustaa opiskeluun ja työntekoon”

Pasi_Sorjonen_1_verkkoon

Hallituksen budjettiriihen päätökset olivat monin tavoin oikean suuntaisia. Palkansaajien ostovoiman kannalta tärkeä hallitusohjelman lupaus toteutuu ensi vuonna, kun palkkojen verotus ei kiristy. Tällä kertaa työttömyysvakuutusmaksun alentamisella estettiin palkkaverotuksen kiristyminen.

Vakaus ja ennustettavuus ovat verotuksessakin tavoittelemisen arvoisia asioita, paitsi silloin, kun muutoksia tavoitellaan tietoisesti. Nyt päätettiin lisäksi kiristää joitakin kulutusveroja.

Opiskelun ja työn tekemisen kannustimia halutaan parantaa. Silloin on luontevaa verottaa työtä vähän nykyistä kevyemmin ja vastaavasti kulutusta hieman ankarammin.

Takana on vuosikymmen, jonka yhteenlaskettu talouskasvu on pyöreä nolla. Nyt Suomen talous on keskellä huippusuhdannetta ja työllisyys paranee vauhdilla. Julkisen talouden vuotuinen alijäämä on vihdoin katoamassa ja julkisen velan BKT-suhde alenee. Nämä mittarit antavat kuitenkin todellisuudesta hieman liian ruusuisen kuvan. Valtiontalous jatkaa alijäämäisenä, joten velaksi eläminen ei lopu ihan vielä, vaan lainaa täytyy ottaa lisää. Velanottotarve kuitenkin pienentyy ja katoaa kokonaan joidenkin vuosien kuluttua. Tarkkaa taloudenpitoa tarvitaan vielä pitkään.

  • Pasi Sorjonen, pääekonomisti

”Lyhytkestoisen koulutuksen kehittämiseen tervetulleita panostuksia”

Ida Mielityinen_verkkoon

Koulutuksessa ja tutkimuksessa hallituksen budjettiriihen lopputulos oli odotettu. Merkittävät lisäpanostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan olivat iloinen yllätys. Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen uudistaminen olivat odotetusti riihen asialistalla. Akava on aktiivisesti kiinnittänyt huomiota siihen, miten edistämme työuralla olevien jatkuvaa oppimista. Työelämän nopeat muutokset ovat osoittaneet koulutusjärjestelmämme ongelmakohtia. Kymmenen miljoonan euron rahoitus on todella tarpeellinen aloille, joilla on pulaa osaajista ja samalla tärkeä viesti kehittämisen suunnasta.

Business Finlandin kautta suunnatut resurssit innovaatiotoimintaan ovat tervetulleita. Suomen Akatemian myöntövaltuuksien kasvattamisen tavoitteet ovat oikein kohdennettuja: pyrkimyksenä on parantaa nuorten tutkijoiden asemaa ja lisätä uudistumiskykyä. Näiden panostusten rinnalla on kuitenkin muistutettava Suomen reaalisten TKI-menojen kehityksen romahduksesta 2000-luvulla. Suunnan muutokseen tarvitaan aivan toisen tasoiset panostukset. Akava harmittelee, ettei budjettiriihessä palautettu korkeakouluille täysimääräistä indeksirahoitusta ja näin parannettu ennakoitavaa perusrahoitusta.

Budjettiriihessä oli myös pienempiä, mutta tärkeitä panostuksia, kuten 10 miljoonan rahoitukset varhaiskasvatuksen tasa-arvon vahvistamiseen ja lukioiden kehittämiseen.

  • Ida Mielityinen, johtava asiantuntija

”Innovaatiotoimintaa ja osaamista. Hyviä askeleita oikeaan suuntaan.”

Vesa Vuorenkoski_verkkokäyttö

Vaalivuoden budjetti oli ennakko-odotusten mukainen. Maineriskejä vähennettiin tekemällä pienehköjä, mutta tärkeitä korjauksia.

Budjetissa on kiinnitettävä huomiota kolmeen isoon asiaan. Ensimmäisenä on panostukset, joskin pienet sellaiset, osaamiseen ja innovaatioihin. Tästä teemasta on tulossa iso kysymys seuraavalle hallitukselle.

Toinen iso asia on verotuksen kokonaisuus. Nyt hallitus ei päättänyt isoista liikkeistä, vaan teki hienosäätöä. Samalla on käynnissä verotuksen tiekartan laatiminen. Yleisenä tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittojen, kulutuksen tai kiinteän omaisuuden verottamiseen. Tämän tavoitteen toteuttamisessa pitäisi päästä eteenpäin.

Kolmas iso asia on tekemättä jätetyt päätökset. Hallitus tavoitteli vielä kevään kehysriihessä alle 30-vuotiaille perusteettomia määräaikaisia työsuhteita ja alle 20 henkeä työllistäville työnantajille matalampaa irtisanomiskynnystä. Ensin mainitusta on luovuttu ja nyt toinen jätettiin vielä selvästi hautumaan.

  • Vesa Vuorenkoski, vastaava lakimies

Hallituskauden keskeiset päätökset liittyen työlainsäädäntöön

Lähde: Hallituksen strategiaistunto 27.8.2018
Työ- ja elinkeinoministeriö

  • Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)
  • Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)
  • Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)
  • Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)
  • Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset (2018)
  • Työaikalain kokonaisuudistus (esitys annettaneen syyskuussa 2018)
  • Vuosilomalain muuttaminen (EUT:n ratkaisukäytännön edellyttämät muutokset, marraskuu 2018)
  • Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 20 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus), esitys tarkoitus antaa marraskuussa 2018
  • Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen (selvityshenkilöiden toimeksianto päättyy marraskuussa)