Kaikkien osaamista tarvitaan kestävän kasvun rakentamisessa

Työllisyyden ja tuottavuuden kestävä kasvu edellyttää koulutusasteen nostamista. Korkealla osaamisella on avainasema koronakriisistä nousemisessa. Budjettiriihessä pitää varmistaa, että kaikilla säilyy mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen.

11.9.2020

Hallitus on sitoutunut edistämään jatkuvaa oppimista. Tätä tärkeää tavoitetta ei edistetä heikentämällä koulutukseen hakeutuvien toimeentulon mahdollisuuksia, vaan madaltamalla kynnyksiä ja nostamalla uusia ryhmiä osaamisen kehittämisen piiriin.

Tästä huolimatta valtiovarainministeriössä on hahmoteltu uudistuksia, jotka rajaisivat mahdollisuutta osaamisen kehittämiseen. Työllisyystoimina ehdotetaan työttömien omaehtoisen opiskelun rajaamista ja aikuiskoulutustuen muuttamista lainapainotteiseksi – vaihtoehtoisesti jopa sen lakkauttamista.

Ehdotukset aikuisten opiskelumahdollisuuksien rajaamisesta ovat ristiriidassa työelämän tarpeiden kanssa. Tarvitaan yhä enemmän ja yhä korkeampaa osaamista. Koronakriisin aiheuttaman työttömyyden kasvun keskellä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että kynnys opiskeluun säilyy mahdollisimman matalana. Mahdollisuus kehittää itseään auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja osallisuutta vaikeassa tilanteessa.

Korkeakoulutetut työttömät turvautuvat omaehtoiseen opiskeluun usein siksi, ettei soveltuvaa TE-toimistojen tarjoamaa työvoimakoulutusta ole tarjolla. Osaamisen kehittäminen työttömänä on työllistymistä tukevaa ajankäyttöä. Akavalaisten joukossa tehdyt tutkimukset, kuten Suomen Ekonomien selvitys  ovat osoittaneet, miten kouluttautuminen työttömyysaikana ehkäisee työttömyyden pitkittymistä.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön tuore analyysi kertoo, että omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella kohdentuu työmarkkinoiden kannalta mielekkäällä tavalla. Omaehtoisesta opiskelusta tarvitaan lisää avointa tutkimusta, jossa tarkastellaan esimerkiksi kouluttautumisen vaikutuksia työuriin pitkällä aikavälillä.

Ihmisten kykyyn ja kokemukseen omien osaamistarpeidensa arvioinnissa on syytä luottaa jatkossakin. Jos opintoja kuitenkin halutaan kohdentaa nykyistä tiukemmin vahvistamalla ohjausta työvoimapoliittisesta näkökulmasta, pitää päätösten taustalla olevaa tietopohjaa vahvistaa. Ohjauksen tulisi perustua ennakointitietoon ja päätösten tulisi olla yhteneväisiä koko maassa. Asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu on ensiarvoisen tärkeää.

Aikuiskoulutustuen tavoitteena on tukea omaehtoista opiskelua opintovapaan aikana. Tutkimusten mukaan se onnistuu tehtävässään: tuki lisää kouluttautumista ja ammatinvaihtoa. Se tukee uria työn murroksessa.

Aikuiskoulutustuki uudistui tänä syksynä. Uudistus laajentaa käyttäjäryhmiä ja mahdollistaa tuen osa-aikaisen käytön entistä paremmin. Tuen tunnustettu ongelma on sen käytön jakautuminen. Käyttäjissä ovat aliedustettuina alat, joihin työn murros kohdistuu voimakkaimmin. Tähän pyritään vaikuttamaan lakiuudistuksella.

Tiedot aikuiskoulutustuen käyttäjistä osoittavat, että pienillä tuloilla on vaikea jäädä opintovapaalle. Jos aikuiskoulutustuesta tehtäisiin ministeriön ehdotuksen mukaisesti lainapainotteinen tai poistettaisiin kokonaan, on ennakoitavissa, että se yhä nostaisi koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumiskynnystä.

Suomella ei ole varaa jättää ketään syrjään osaamisen kehittämisestä. On luotava jatkuvan oppimisen järjestelmä, joka mahdollistaa, että oppimisen mahdollisuus on tarjolla kaikille työmarkkina-asemaan katsomatta. Kaikkien osaamista tarvitaan kestävän kasvun rakentamisessa.

 

Lisätietoja:

Elina Sojonen

Elina Sojonen

johtava asiantuntija

+358 44 582 7466

Lue lisää aiheesta