Tapaturman korvattavuuden kannalta on paljonkin merkitystä, satuttaako itsensä kotitoimistolla vai työnantajan toimistotiloissa.
Työtapaturma- ja ammattitautilakia silmäillessä näyttää alkuun siltä, että tapahtumapaikalla ei olisi juurikaan väliä. Laki turvaa työntekijää työssä sattuneilta tapaturmilta erottelematta paikkaa, jossa työtä tehdään. Laissa ei muotoilla, että työtapaturma on korvattavissa ainoastaan silloin, kun se sattuu työnantajan järjestämissä työskentelytiloissa.
Etätyöympäristöissä tapahtuneiden tapaturmien korvattavuus ei silti ole niin yksiselitteistä kuin alkuun näyttää. Lain yhteyteen on luotu poikkeuspykäliä, jotka mutkistavat korvattavuutta.
– Jos olet toimistolla töissä ja käyt sen keittiössä hakemassa vettä tai käyt vessassa, näillä käynneillä sattuneet tapaturmat ovat korvattavissa. Mutta jos työskentelet kotona ja haet keittiöstä vettä tai käyt vessassa, tilanne on eri eikä näitä korvata, vaan korvattavia ovat vain itse työssä sattuneet tapaturmat, sanoo johtaja Kirsi Pohjolainen Tapaturmavakuutuskeskuksesta.
Jos työajalla kotona tapahtuvan lounaan valmistamisen, kahvitauon, vessakäynnin tai postilaatikolla piipahtamisen yhteydessä sattuneet tapaturmat haluttaisiin korvattavaksi, nykyistä lakia pitäisi muuttaa.
Joissain tilanteissa työntekijän kotona sattuvia tapaturmia korvataan jo nyt. Jos etätyötä tekevä hakee vaikkapa makuuhuoneesta laturin muutoin pian sammuvaan työkoneeseensa tai kiirehtii vastaamaan keittiössä latauksessa olevaan työpuhelimeen, näiden siirtymisten yhteydessä tapahtuvat tapaturmat ovat korvattavissa nykyisenkin lainsäädännön puitteissa.
– Tulkinnanvaraisuus etätyöympäristössä liittyy siihen, miten tulkitaan laissa olevaa vaatimusta työnteon yhteydessä ja mitä tekemisiä siihen liittyy yksittäisen työntekijän työssä, Pohjolainen sanoo.
– Tulkinnanvaraisuus etätyöympäristössä liittyy siihen, miten tulkitaan laissa olevaa vaatimusta työnteon yhteydessä ja mitä tekemisiä siihen liittyy yksittäisen työntekijän työssä, sanoo johtaja Kirsi Pohjolainen Tapaturmavakuutuskeskuksesta.
Kotona etätyöpäivänä tehty vessakäynti on siis vakuutusturvan kannalta riskialttiimpi kuin toimistolla tehty vessakäynti?
Pohjolainen muistuttaa, että työnantaja ei voi vaikuttaa siihen, miten turvallinen työntekijän kotitoimisto tai koti kokonaisuudessaan on.
– Mutta eihän mikään laki ole kiveen hakattu, joskaan meillä ei ole tiedossa, että nykyiseen työtapaturma- ja ammattitautilakiin oltaisiin tekemässä muutoksia.
Valtion työntekijät ovat laajemman turvan piirissä kuin kunta- ja yksityissektorin työntekijät
Eduskunta on hyväksynyt erityislain valtion työntekijöitä koskevista etätyössä tapahtuneista työtapaturmista, ja valtion työntekijät ovat vuoden 2023 alusta laajemman etätyöturvan piirissä kuin monet muut työntekijät. Yksityisellä sektorilla työnantaja voi paikata tilannetta hankkimalla työntekijöilleen vapaaehtoiset vakuutukset.
Erityislaki on haluttu laatia, koska valtiollisten työnantajien käytäntönä ei ole hankkia työntekijöilleen etätyövakuutuksia. Yksityisellä sektorilla näin voidaan tehdä, joskin työnantaja on hankkinut vain noin viidesosalle yksityisen sektorin työntekijöistä työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen.
– Vapaaehtoisen vakuutuksen ottaminen on työnantajan harkinnasta kiinni. Kuntasektorilla koko henkilöstöä koskevia vapaaehtoisia vakuutuksia ei ole lainkaan, Pohjolainen sanoo.
Valtion työntekijöitä koskeva erityislaki asettaa työntekijät vakuutusturvan kannalta eriarvoiseen asemaan kotona etätyöpäivän aikana sattuvissa tapaturmissa.
– Voihan ajatella niinkin, että kaikki palkansaajat ovat kustantamassa valtion työntekijöille laajempaa etätyöpäivän tapaturmaturvaa kuin mitä itse saavat, Pohjolainen sanoo.
Sekä hän että Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimiston päällikkö, juristi Kirsi Salo kannattavat sitä, että työtapaturman käsitettä mietittäisiin uudestaan. Kun nykyinen laki tuli voimaan 2016, etätyöskentely oli paljon vähäisempää kuin nykyisin. Lainvalmistelussa ei huomioitu sellaista tilannetta, että työnantaja määräisi työntekijänsä etätyöhön, kuten tapahtui koronakeväänä 2020.
Kirjallisen dokumentaation tarkkuus olennaista korvauspäätöksissä
Korvauspäätös etätyössä tapahtuneesta tapaturmasta tehdään kirjallisen dokumentaation pohjalta. Keskeiset dokumentit ovat työnantajan vahinkotapahtumailmoitusta varten laatima kuvaus tapaturmasta sekä lääkärin laatima potilasasiakirja ensikäynniltä tapaturman jälkeen.
– Jos jo näissä on keskenään ristiriitaista tietoa, siitä seuraa haasteita ja lisäkysymyksiä korvauskäsittelyssä, Salo kertoo. Työntekijän oikeusturvan kannalta on tärkeää, että tapaturman olosuhdetiedot kirjataan dokumentteihin oikein ja tarkasti.
Tapaturma-asiain korvauslautakunnan toimiston päällikkö, juristi Kirsi Salo korostaa, että työntekijän oikeusturvan näkökulmasta on tärkeää kirjata oikein ja tarkasti tapaturman olosuhdetiedot.
Työnantajan tekemää vahinkotapahtumailmoitusta käsittelevä vakuutusyhtiö voi pyytää Tapaturma-asiain korvauslautakunnan lausunnon vahingon korvattavuudesta ennen oman päätöksensä tekemistä. Korvauslautakunnan lausunto on suositus. Käytännössä vakuutusyhtiöt noudattavat lautakunnan suosituksia.
Korvattavuusasian valituksen käsittelyssä voi kulua useampi vuosi.
– Se on valitettavan pitkään, Pohjolainen sanoo.
Kun työntekijä on saanut vakuutusyhtiöltä valituskelpoisen päätöksen ja on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun, hän voi tehdä valituksen Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Sen päätöksestä voi vuorostaan tehdä valituksen vakuutusoikeuteen.
Muutoksenhakulautakunnan päätöksen saaminen voi kestää vuoden ja vakuutusoikeuden päätös toisen mokoman.
– Oikeusturvan kannalta korvauspäätökseen liittyvän valitusprosessin pitkittyminen on huono asia, Pohjolainen sanoo.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja korkeimman oikeuden päätökset muokkaavat nykyisen lain tulkintakäytäntöjä.
– Valitukset vakuutusyhtiöiden päätöksistä ovat erittäin tärkeitä tulkintakäytäntöjen näkökulmasta, Salo sanoo.
Yhtään korkeimpaan oikeuteen päätynyttä etätyössä sattunutta työtapaturmaa koskevaa ratkaisua ei vielä ole ollut.
Tilastointi ei erittele etätyössä tapahtuneita tapaturmia
Luotettavaa tilastotietoa etätyössä tapahtuneista tapaturmista ei ole tarjolla, koska etätyötä ei ole erikseen määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Kotona sattuvien työtapaturmien tilastoinnissa ei kyetä riittävän tarkasti erottelemaan toimistotyöntekijän etätyöpäivän vahinkoja esimerkiksi kodinhoitajalle asiakkaan kotona sattuneesta työtapaturmasta.
Vuosittain sattuu noin 120 000 työtapaturmaa, joista työpaikkatapaturmia on noin 90 000. Näihin sisältyvät myös toimistotyöntekijän etätyöpäivän tapaturmat. Useimmiten työpaikkatapaturmassa on kyse jonkinlaisesta siirtymästä ja liikkumisesta.
Vaikuttaa siltä, että toimistotyöntekijän etätyöpäivässä riski kohdistuu tilanteisiin, jolloin työntekijä on poistumassa tai poistunut läppärinsä ääreltä.
Teksti: Iida Ylinen
Kuvat: Lehtikuva, Antti Aimo-Koivisto (kuvituskuva), Eeva Murtolahti (Kirsi Salo), Liisa Takala (Miia Kannisto)
Akava edistää etätyöhön laajempaa turvaa tapaturmien varalle
Akavan tavoitteena on, että kevään 2023 eduskuntavaalien pohjalta muodostettava hallitus ottaisi yhdeksi hallitusohjelmatavoitteekseen nykyistä laajemman etätyöturvan.
Johtava asiantuntija Miia Kannisto korostaa, että etätyön yleistyminen on nostanut esiin tarpeen laajentaa työtapaturmalain soveltamisalaa etätyössä tapahtuviin tapaturmiin.
– Tavoitteenamme on, että työtapaturmalain soveltamisalaa laajennettaisiin etätyössä tapahtuviin tapaturmiin eli turva olisi sama kuin lähityössä. Tämä vaatisi nykyiseen lakiin muutoksia. Lakiteknisesti muutos olisi aika helppokin, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto Akavasta.
Akavalle asia on tärkeä, koska etätyö koskee eniten juuri akavalaista jäsenkuntaa.
