Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

25.6.2018

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi muun muassa, että kannattaa ehdotettua esitystä pääpiirteittäin. Akava pitää hyvänä, että tulevaan uudistukseen pyritään valmistautumaan. Yksityisten palveluiden mukaanotto tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden laadun parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja kohdennettuihin eri asiakasryhmät huomioiviin palveluihin. Akava painottaa, että työnhakijan palvelujen kehittäminen yksilöllisempään ja räätälöidympään suuntaan on tavoiteltavaa. Myös pienemmillä palveluntuottajilla, oppilaitoksilla ja ammattiliitoilla tulee olla aito mahdollisuus tuottaa esityksessä tarkoitettuja palveluita.

Luonnos HE eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi

Akava kannattaa ehdotettua esitystä pääpiirteittäin. Korostamme seuraavia seikkoja:

Akava pitää hyvänä, että tulevaan uudistukseen pyritään valmistautumaan. Yksityisten palveluiden mukaanotto tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden laadun parantamiseen, tehokkuuden lisäämiseen ja kohdennettuihin eri asiakasryhmät huomioiviin palveluihin.

Koko uudistuksessa tärkeintä on työllisyyden tukeminen, palvelujen laadun ja tasapuolisen saatavuuden turvaaminen sekä oikeusturvan toteutuminen. Työnhakijan palvelujen kehittäminen yksilöllisempään ja räätälöidympään suuntaan on tavoiteltavaa. Myös pienemmillä palveluntuottajilla, oppilaitoksilla ja ammattiliitoilla tulee olla aito mahdollisuus tuottaa esityksessä tarkoitettuja palveluita.

Ostopalveluihin tulee ohjata laajasti erilaisissa tilanteissa olevia asiakkaita, jotta mahdollistetaan palvelun vertailtavuus nykyiseen julkiseen ammatinvalinta ja uraohjauspalveluun. Erityisryhmät on huomioitava. Palveluiden hankinnassa tulee kiinnittää huomiota palveluiden laatuun ja sisältöön sekä henkilöstön osaamiseen. Pelkän työllistymisen sijaan pitää tarkastella myös työllistymisen laatua, esim. sen vastaavuutta hakijan osaamisen kanssa. Työttömän palvelutarve on arvioitava asiakaslähtöisesti, yhdenmukaisten kriteereiden pohjalta.

Avoimeksi vielä jää se, miten väliaikaisratkaisun aikana edelleen käytössä olevat työllistymissuunnitelmat aiotaan korvata tulevaisuuden kasvupalvelumaailmassa. Jos kokeilujen aikana käytetään nykymuotoisia työllistymissuunnitelmia, mutta jatkossa ei, voi kokeilu joiltakin osin antaa virheellisen kuvan palveluprosessiin toimivuudesta. Myös kasvupalveluissa on käytettävä työllistymissuunnitelmaa vastaavaa dokumentaatiota työnhakuprosessissa.

Yksityinen palvelutuotanto edellyttää huolellista valvontaa ja selkeää vastuiden määrittelyä. Työttömän oikeusturvan toteutuminen on varmistettava jo palveluntuottajan asiakkuuden aikana ja oikea-aikaista neuvontaa ja ohjausta on oltava saatavilla. Työnhakijan palvelutarve on kyettävä arvioimaan kattavasti jo heti palveluprosessin alkuvaiheessa. Näin on mahdollista päästä heti alusta lähtien vaikuttavalle palvelu-uralle.

Asiakkaalla on oltava mahdollisuus saada ohjausta myös kasvokkain asuinpaikkakunnasta riippumatta. Esimerkiksi TE-puhelinpalveluiden uraohjaus ei sovellu tilanteisiin, missä asiakas tarvitsee moniammatillista tukea.

Palvelukokonaisuuksien hankkimisessa tulee varmistaa, että ammatinvalinta- ja uraohjauksen sisältö-, pätevyys- ja laatukriteereistä pidetään kiinni kustannustehokkuustavoitteista huolimatta. Palveluntuottajien laatuun ja ammatilliseen osaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hankintaosaamista pitääkin parantaa ja sopimuksin on varmistettava, että laatukriteerit täytetään.

Ammatinvalinta- ja uraohjaus TE-toimistoissa on, ja sen pitää jatkossakin olla, yksilöllistä, räätälöityä ja prosessivastuullista palvelua, jossa asiakas saa kokonaisvaltaista ohjausta henkilökohtaisesta tilanteestaan ja tavoitteistaan lähtien. TE-palveluissa tarvitaan psykologipalveluja sekä siirtymävaiheessa että sen jälkeen. Ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut tulee myös erottaa muusta, kenties vähäisemmät vaatimukset täyttävästä palvelutarjonnasta, asiakkaiden aidon valinnanvapauden mahdollistamiseksi.

Ammatinvalintatestien saatavuuteen ja käyttöoikeuksiin sekä tietosuojaan liittyvät asiat on selvitettävä ja otettava huomioon palvelutuottajan toteuttaessa psykologipalveluja. Asiakkaalla tulee olla jatkossakin oikeus oman terveystiedon luottamuksellisuuteen.  Esimerkiksi psykologilla voi olla samanaikaisesti useita kymmeniä asiakkaita ja hän tarvitsee asiakastietojärjestelmässä paikan, johon kirjata henkilöön liittyvää luottamuksellista tietoa. Tietosuojasta on kaiken kaikkiaan huolehdittava.

Viimekätinen viranomaisvastuu on esityksessä varsin ansiokkaasti suunniteltu. Vastaavaa tapaa pitäisi harkita myös varsinaisiin tulevaisuuden kasvupalveluihin, joissa mahdolliseksi ongelmaksi esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnissa on nähty muodostuvan päätösten karkaaminen virkavastuulla toimivien viranomaisten käsien ulottumattomiin.

Väliaikaislainsäädännön mahdollistamista kokeiluista on kerättävä riittävän tarkkaa tietoa, jotta johtopäätösten ja mahdollisten korjausliikkeiden tekeminen on mahdollista perustaa tietoon ja kokemuksiin. On myös varmistettava yhteensopivuus mahdollisten muiden hankkeiden ja kokeiluiden kanssa. Kasvupalvelulakiin ja sisältölakeihin pitää tehdä kokeilun perusteella tarpeelliseksi osoittautuvat muutokset.

Akava ry

Sture Fjäder, puheenjohtaja

Pekka Piispanen, johtaja

Lausunnon tunnistetiedot

Lausuntopyyntö 5.3.2018/Dnro TEM/503/03.01.01/2018, TEM020:00/2018

Lausunnon diaarinumero Dnro 032/62/2018

Lausunnon päiväys 6.4.2018

Laatija Heikki Taulu

Lue lisää aiheesta