Akavan toteaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa selvityksestä Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta/ehdotuksista kielikoulutuksen kehittämiseksi muun muassa, että selvityksessä on runsaasti hyviä ja kannatettavia ehdotuksia kansallisen kielivarannon parantamiseksi. Suurin osa ehdotusten toteuttamisesta perustuu suosituksiin eikä niiden toimeenpanoon ole ehdotettu tai käytettävissä resursseja, velvoittavia säädöksiä tai kannusteita. Ehdotukset tulee priorisoida ja varata muutama kehittämiskohde, joihin varataan resurssit ja tehdään velvoittava lainsäädäntö tulevalla hallituskaudella. Akava tukee erittäin voimakkaasti kielten oppimisen sisällyttämistä osaksi jokaisen lapsen varhaiskasvatusta. Kielten opetuksen varhentaminen edellyttää velvoittavaa asetusta, lisäresurssia varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen, opettajien peruskoulutuksen kehittämistä, täydennyskoulutuksen lisäämistä sekä pedagogiikan kehittämistä. Akava on huolestunut, että selvityksessä ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulut jäävät sivuun. Lisäksi Akava nostaa esiin huolen, että selvityksessä unohdetaan kaikki muut kieliasiantuntija-ammatit – kuten kääntäjät ja tulkit – kuin opettajat sekä huomauttaa, että olisi ollut huomioida ruotsin- ja saamankielinen väestö suomenkielisten näkökulman lisäksi.
Monikielisyys vahvuudeksi – Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta, ehdotukset kielikoulutuksen kehittämiseksi
Akava nostaa lausunto.fi:ssä annetun lausunnon (liitteenä alla) lisäksi esille muutamia tärkeimpiä pitämiään asioita kansallisen kielivarannon parantamisesta. Selvityksessä on muutamia isoja puutteita, jotka on huomioitava jatkotoimenpiteissä.
Selvityksessä on runsaasti hyviä ja kannatettavia ehdotuksia kansallisen kielivarannon parantamiseksi. Suurin osa ehdotusten toteuttamisesta perustuu suosituksiin eikä niiden toimeenpanoon ole ehdotettu tai käytettävissä resursseja, velvoittavia säädöksiä tai kannusteita. Tämän vuoksi tulee ehdotukset priorisoida ja varata muutama kehittämiskohde, joihin varataan resurssit ja tehdään velvoittava lainsäädäntö tulevalla hallituskaudella.
Akava tukee erittäin voimakkaasti kielten oppimisen sisällyttämistä osaksi jokaisen lapsen varhaiskasvatusta. Tiedossa ovat kielen oppimisen herkkyyskaudet eikä ole mitään perusteita olla käyttämättä niitä hyväksi. Varhainen kielten oppiminen ei myöskään saa olla harvojen etuoikeus vaan osa jokaisen osaamisen perustaa ja kansalaistaitoja. Kielten opetuksen varhentaminen edellyttää velvoittavaa asetusta, lisäresurssia varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen, opettajien peruskoulutuksen kehittämistä, täydennyskoulutuksen lisäämistä sekä pedagogiikan kehittämistä.
Akava on huolestunut, että selvityksessä ammatillinen toinen aste ja ammattikorkeakoulut jäävät esitysten osalta sivuun. Tämä heijastaa laajempaa asennoitumista näiden koulutusmuotojen asemaan yleissivistävänä ja kansalaistaitoja antavina koulutusmuotoina.
Ammattikorkeakoulutuksessa on isoja haasteita erityisesti ammatillisen koulutuksen väylää tulevien kielitaidossa. Samoin AMK:n vieraiden kielten tarjonta on usein hyvin suppeaa. Näiden haasteiden osalta esitykset eivät ole riittäviä. Kaikkien korkeakoulujen tulisi tarjota opiskelijoille vähintään kolmea vierasta kieltä, mutta valintavaiheessa kieliosaamisesta ei saa tulla epätarkoituksenmukaista syrjinnän perustetta.
Maahanmuuttajataustaisten hakijoiden on tällä hetkellä – pitkälti kielivaatimusten takia – vaikea päästä opiskelemaan ammattikorkeakouluihin. Heille on varattava kaikkiin koulutusohjelmiin valmentavia ohjelmia sekä tehtävä erillisvalintoja valintamenettelyissä. Näiden tukimuotojen käyttöön on heitä myös aktiivisesti informoitava ja ohjattava sekä perus- että toisella asteella. Muutoin menetämme jatkossa vieläkin suuremman osaamispotentiaalin tulevaisuuden työmarkkinoilla. Eikä tilanne ole muutoinkaan terveen yhteiskuntakehityksen mukainen. Mikäli maahanmuuttajataustaisia tulisi kaikille työntekijätasoille ja kaikkiin ammattiryhmiin työmarkkinoillemme, vahvistuisi työmarkkinoiden kielivaranto automaattisesti. Selvityksessä ei huomioidakaan lainkaan, kuinka nykyistä kielivarantoa voitaisiin hyödyntää paremmin. Suomessa puhutaan jo nyt suomen, ruotsin ja englannin lisäksi satoja kieliä; miten hyödynnämme nämä osaajat?
Yliopistojen profilointistrategia ei saa tehdä kielistrategian toteuttamisesta vaikeaa. Nyt selvityksessä mainitut tavoitteet saattavat olla ristiriidassa yliopistojen profiloitumispyrkimysten kanssa. Selvityksessä sivuutetaan myös kieleen erikoistuminen eikä oteta huomioon, että kielten opiskeluun liittyy paljon muutakin kuin itse kielen osaaminen.
Akava pitää huolestuttavana, että selvityksessä unohdetaan kaikki muut kieliasiantuntija-ammatit – kuten kääntäjät ja tulkit – kuin opettajat. Samoin kielitaitoa käsitellään pääosin hyvin kapeasti, esimerkiksi kiinan kielestä puhutaan vain kaupankäynnin ja vientiteollisuuden tarpeista käsin. Kaupankäynnissä tai viennin edistämisessä ei kuitenkaan riitä vain pintapuolinen kielitaito, sen lisäksi on oltava syvempää kulttuurin- ja historian tuntemusta. Samoin kieliteknologian ja konekääntämisen kohdassa sivuutetaan käännösala.
Selvitys on jo lähtökohdiltaan laadittu suomenkielisten näkökulmasta, mutta tästä huolimatta olisi ollut hyvä huomioida tilanne ruotsin- ja saamenkielinen väestö selvityksessä jossain määrin.
Akava ry
Sture Fjäder, puheenjohtaja
Pekka Piispanen, johtaja
Lausunnon tunnistetiedot
Lausuntopyyntö 20.12.2017/Dnro OKM/10/040/2017
Lausunnon diaarinumero Dnro 160/62/2017
Lausunnon päiväys 27.2.2018
Laatija Ida Mielityinen
Ohessa Lausunto.fi-palvelussa annetut vastaukset lausuntopyyntökyselyyn
Akavan jättämä vastaus on poimittu oheen Lausunto.fi-palvelusta jossa se on myös nähtävissä. Selkeyden vuoksi muut vaihtoehdot kuin Akavan jättämä vastaus on poistettu. Kyselyn johdanto on käytettävissä ohessa.
Monikielisyys vahvuudeksi – Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Ehdotukset kielikoulutuksen kehittämiseksi
Johdanto
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vararehtori, professori Riitta Pyykön Turun yliopistosta selvityshenkilöksi 15.2.-31.12.2017 väliseksi ajaksi. Selvityshenkilön tehtävinä olivat mm. selvityksen laatiminen nykyisen kielivarannon tilasta ja tasosta niin, että selvitykseen sisältyy sekä koulutusjärjestelmän tuottaman kielivarannon että koulutusjärjestelmän ulkopuolella tapahtuvan kielivarannon karttumisen arvio, arvio maahanmuuton aiheuttamista tarpeista kielikoulutuksessa ja maahanmuuton vaikutuksista kielivarantoon sekä arvio työelämän, kansainvälisen yhteistyön sekä kulttuuri- ja sivistystarpeiden kannalta keskeisistä kielivarantoon ja kielitaitoon vaikuttavista tulevaisuuden tarpeista.
Vararehtori Pyykkö on antanut 13.12.2017 opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksensa kielivarannon monipuolistamisen ja kielitaitotarpeiden edellyttämistä toimenpiteistä koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä arvion joidenkin toimenpiteiden kustannuksista ja mahdollisista säädösmuutostarpeista.
Selvittäjän vision mukaan vuonna 2025 Suomi on aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen, jonka vahvuus on kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Kielitaidon kehittämiseen panostetaan ja kieliä käytetään rohkeasti rinnakkain; jokainen työikäinen osaa kotimaisten kielten lisäksi englantia, lisäksi useimmat osaavat myös yhtä tai useampaa muuta kieltä. Koulussa opitun kielitaidon rinnalla tunnustetaan esimerkiksi työelämässä ja vapaa-ajalla hankittu osaaminen, ja ihmiset kehittävät kielitaitoaan jatkuvasti.
Selvityksessä ehdotetaan useita kielikoulutusjärjestelmää koskevia muutoksia vision tavoitteiden saavuttamiseksi. Suositukset koskevat koko koulutusjärjestelmää. Ehdotusten mukaan mm.
- kielten opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään 1. luokan keväällä. A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia
- valinnainen A2-kieli varhennettaisiin alkamaan 3. luokalta, ja se olisi pääsääntöisesti englanti
- lukion rakennetta kehitettäisiin niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.
- suullisen kielitaidon koe otettaisiin osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa
- oppilaitokset tarjoaisivat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia
- kannustettaisiin kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta
- muutettaisiin asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.
- korkeakoulut sopisivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten perusopetuksesta kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehtäisiin rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa.
- yliopistot kehittäisivät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia.
Selvityshenkilö on kuullut tehtävässään kielikoulutuksen, kielten tutkimuksen, työ- ja elinkeinoelämän, kansainvälisen yhteistyön ja kulttuuritoiminnan kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Selvitystyössä on otettu huomioon Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeeseen kuuluva kieltenopetuksen osuus sekä muut meneillään olevat kielikoulutuksen kehittämisen kannalta merkittävät hankkeet.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Teiltä lausuntoa selvittäjän ehdotuksista (Monikielisyys vahvuudeksi – Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja (2017:51)
HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
1. Selvittäjä ehdottaa, että Tilastokeskus muuttaa kielitaidon tilastointia niin, että henkilö voi äidinkielensä lisäksi ilmoittaa väestörekisteriin muita kotikieliä.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
2. Selvittäjä ehdottaa, että koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa toimenpiteitä, joilla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa opiskelijoiden kielivaranto ja hyödyntää sitä työelämässä.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
3. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kieli varhennetaan alkamaan viimeistään ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella. Varhentamiseen varataan tarvittava lisäys vähimmäistuntimäärään.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Lisäys vähimmäistuntimäärään alaluokille tarvitaan ehdotuksen toteuttamiseksi. Toteutus edellyttää sekä opettajien perus- että täydennyskoulutuksen kehittämistä.
4. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kielivalinnaksi suositellaan pääsääntöisesti muuta kuin englantia.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Toteutus edellyttää myös erityisopetuksen kehittämistä kielten opetuksessa. Samoin alueellinen tasa-arvo on varmistettava kielten tarjonnassa.
5. Selvittäjä ehdottaa, että valinnainen A2-kieli varhennetaan alkamaan 3. luokalta, ja se on pääsääntöisesti englanti.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
6. Selvittäjän vaihtoehtoisen ehdotuksen mukaan oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun parannetaan velvoittamalla kunnat laajentamaan oppilaiden mahdollisuuksia valita A-kielen oppimääränä myös muita kieliä kuin englantia. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään alueellisia yhteistyömuotoja ja verkko-opetusta.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää velvoittavaa asetusta, jotta alueellinen tasa-arvo toteutuu. Myös digitalisaation mukanaan tuomat vaihtoehdot etäopetuksen kautta tulee käyttää täysimääräisesti hyväksi.
7. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lukion rakennetta kehitetään niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Lukion pedagogiikkaa on kehitettävä erityisesti siitä näkökulmasta, että siellä saadut valmiudet palvelevat taitojen laajaa käyttöä työelämässä ja jatko-opinnoissa, siksi kielten opettamisen on tähdättävä myös sen käyttömahdollisuuksien laajentamiseen. Lukion kielten opetusta ja saatavuutta on kehitettävä myös, jotta se palvelisi paremmin koko väestön kielivarannon kehittämistä.
8. Selvittäjän ehdotuksen mukaan suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa. Kehittyvää teknologiaa hyödynnetään kokeen toteutuksessa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
9. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kehittää yhdessä opetuksen/koulutuksen järjestäjien kanssa tapoja tunnistaa, tukea ja hyödyntää monikielisyyttä nykyistä paremmin oppijoiden, koulun ja paikallisyhteisön vahvuutena.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
10. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulujen kielitietoista toimintaa vahvistetaan täydennyskoulutuksella siten, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on riittävä määrä kielitietoisen opetuksen asiantuntijoita.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
11. Selvittäjän ehdotuksen mukaan oppilaitokset tarjoavat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Lapsen kielen oppimisen herkkyyskaudet on ehdottomasti hyödynnettävä paremmin kansallisen kielivarannon kehittämiseksi. Kielen oppimisen kannalta kokemus kielen kehittymisestä on äärimmäisen tärkeää ja siksi ensimmäisiin kokemuksiin kielten oppimisesta on satsattava resursseja.
12. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kehitetään toiselle asteelle mallit in- ja nonformaalisti opitun osaamisen tunnustamiselle.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Osaamisen tunnustamisen on perustuttava mitattuun ja tosiasialliseen kielitaitoon.
13. Selvittäjän ehdotuksen mukaan selvitetään mahdollisuudet lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyölle ja Yleisten kielitutkintojen kehittämiselle vastaamaan tarpeeseen ”toisen asteen Ykinä”.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
14. Selvittäjän ehdotuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa lisätään muilla kuin kotimaisilla kielillä annettavaa tutkintokoulutusta ja vahvistetaan kieliopintojen roolia kaikessa koulutuksessa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Ammatillista koulutusta koskevat ehdotukset jäävät selvityksessä todella vähäisiksi.
15. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Kansallinen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuoden 2020 jälkeen arvioinnin ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista yhteisten tutkinnon osien ml. kielten opiskeluun ja oppimiseen.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
16. Selvittäjän ehdotuksen mukaan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tuodaan kielenopiskelun aloittamiseen orientoivia elementtejä, kuten leikillisyyttä, pelillisyyttä, kielisuihkuttelua jne.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Esitys on ehdottoman kannatettava, mutta sen on koskettava kaikkia lapsia koko Suomessa. Esityksen toteuttaminen edellyttää osaamista, mitä tällä hetkellä ei useimmissa päiväkodeissa ole.
17. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kieltenopetuksen kärkihankkeen sekä kielikylpyopetuksen kehittämistoimien pohjalta vahvistetaan varhaiskasvatuksessa vieraiden kielten opiskelun aloittamista tukevaa ja siihen orientoivaa pedagogiikkaa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Esityksen toteuttaminen edellyttää velvoittavaa asetusta ja pedagogiikan kehittämistä.
18. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot vahvistavat kielitietoisuuteen ja lasten kielellisen kehityksen tukemiseen perehdyttäviä sisältöjä lastentarhanopettajakoulutuksessa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
19. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja järjestävät yhteistyönä lyhytkestoisempaa täydennyskoulutusta ja erikoistumiskoulutusohjelman kielitietoisesta opetuksesta lastentarhanopettajille.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
20. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kannustetaan kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta. Ohjelmissa huomioidaan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kieliopintojen jatkumon varmistamisessa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
21. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kokoaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kieltenopetuksen kehittäjäkuntien verkoston, jossa kunnille annetaan tukea ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja levittämiseksi kieltenopetukseen. Työssä hyödynnetään olemassa olevia verkostoja. Opetushallituksen kokeilukeskus osallistuu verkoston luomiseen.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Työn kehittämiseen on otettava myös koulutuksenjärjestäjien ja opetushenkilöstön näkemys sekä muualla kuin oppilaitosten piirissä kehitetty osaaminen ja käytännöt kielten oppimisesta.
22. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät kielten ylioppilaskokeiden huomioimista opiskelijavalinnassa. Tämä tarkoittaa myös muita kieliä kuin suomea/ruotsia ja englantia.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Ammatillinen toinen aste ei näy toimenpide-ehdotuksessa.
23. Selvittäjän ehdotuksen mukaan muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Korkeakoulujen osalta pääsyvaatimuksia ei kannata tältä osin kiristää, mutta lisätä kyllä niiden itsensä tarjoamaa kielikoulutusta ja varmistaa eri ryhmien tarpeita vastaava opetus.
24. Selvittäjän ehdotuksen mukaan osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitetään joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Kokonaisuudessa on hyvä pitää mielessä eri koulutusmuotojen kielen opetuksen tavoitteet.
25. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut sopivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten (esim. somali, kurdi, vietnam, kiina, korea, japani) perusopetuksessa kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehdään rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa. Yhteistyönä kehitetään myös Aasian ja Afrikan kielten verkko-opetusta maan korkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen tarpeisiin.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
26. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut lisäävät suomen/ruotsin toisena kielenä opetukseen syventäviä kursseja.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
27. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten tutkinto-opiskelu ja tutkimus profiloidaan eri yliopistoissa eri tavoin, ja tarpeisiin vastaamista arvioidaan yliopistojen yhteistyönä kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Samalla huolehditaan siitä, että kielten aineenopettajakoulutusta tarjoavissa yliopistoissa on tarjolla riittävän laaja kieliaineiden kirjo. Kiinan kielen opetusta lisätään eniten.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Myös ammattikorkeakoulujen rooliin ja monin eri tavoin tekemään työhön kielivarannon lisäämisessä on kiinnitettävä enemmän huomioon.
28. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot kehittävät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
29. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot lisäävät yhteistyötä Pohjoismaiden ja Viron yliopistojen kanssa vähemmän opiskelluissa kielissä hyödyntäen opetuksen digitalisaatiota.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
30. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot uudistavat kielten aineenopettajakoulutusta ja opettajankoulutukseen kohdistuvaa tutkimusta kielten ainelaitosten ja opettajankoulutuslaitosten yhteistyönä. Erityisesti vahvistetaan oppijalähtöisyyteen, monikulttuurisuuteen ja joustaviin suoritustapoihin sekä digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen kohdistuvaa tutkimusta ja osaamista.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
31. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten aineenopettajakoulutuksessa vahvistetaan kieli- ja kulttuuritietoisen kasvatuksen roolia. Selvitetään mahdollisuus erikoistua pedagogisissa opinnoissa, esimerkiksi opetusharjoittelussa, nykyistä vahvemmin aikuiskoulutukseen.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
32. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjät takaavat opettajille mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, joka tukee kontaktin säilyttämistä kielialueeseen ja kulttuuriympäristöön.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
33. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot jatkavat yhdessä työelämän toimijoiden kanssa erikoistumiskoulutusten kehittämistä opettajille aiheina esim. kielitietoisuus, monikielisyys, kaksikielinen pedagogiikka ja monikulttuurisissa yhteisöissä toimiminen.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
34. Selvittäjän ehdotuksen mukaan STM ja OKM vahvistavat neuvoloiden roolia kielitietoisuuden vahvistamisessa ja perheiden monikielisyyden tukemisessa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
35. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lisätään oma äidinkieli perusopetuksen säädöspohjaan erillisenä oppimääränä ja määritellään oman äidinkielen opettajien kelpoisuus.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
36. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus tekee yhdessä työnantajien kanssa selvityksen siitä, mikä on todellinen S2/R2-vaatimustaso työpaikoilla, miten ammatillista kielitaitoa arvioidaan ja miten suomen/ruotsin taitoa voidaan tehokkaasti kehittää työssä.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
37. Selvittäjän ehdotuksen mukaan mahdollisuuksia suorittaa yleisiä kielitutkintoja parannetaan lisäämällä tutkintojen kielivalikoimaa ja vauhdittamalla tutkintojen digitalisoimista.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
38. Selvittäjän ehdotuksen mukaan työmarkkinajärjestöt ja yliopistot tekevät yhteistyössä selvityksen työelämän alakohtaisista todellisista kielten ja kulttuurien osaamistarpeista.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
Perustelut
Esitys on kannatettava, mutta miksi ammattikorkeakoulut on jätetty ehdotuksen ulkopuolelle.
39. Selvittäjän ehdotuksen mukaan vahvistetaan kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien ja niistä valmistuvien työelämäyhteyksiä ja osaamisen hyödyntämistä myös pk-yrityksissä.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
40. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kansainvälisten koulujen määrää suurissa ja/tai kansainvälistyvissä kaupungeissa lisätään kansainvälisten osaajien Suomeen saamisen tukemiseksi.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
41. Selvittäjän ehdotusten mukaan maahanmuuttajien ohjaamisessa korkeakoulutukseen hyödynnetään vastuukorkeakoulutoiminnasta vuosina 2017 – 2020 saatuja kokemuksia. Syntyneet hyvät käytänteet sekä ohjauksesta että yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vakiinnutetaan osaksi oppilaitosten ja TE-toimistojen toimintaa.
Puollatteko vai vastustatteko ehdotusta?
o Puolletaan ehdotusta.
