Työsopimus

Työsopimus

Työsopimus on työelämän perussopimus. Sen tekemisestä on säädetty työsopimuslailla, joka on työelämän peruslaki. Työsopimuslakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tehtävään työhön.

Työsopimus on vapaamuotoinen. Sen solmivat työntekijä ja työnantaja, jotka sopivat keskenään työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimuksen voi tehdä suullisesti, mutta on suositeltavaa tehdä kirjallinen työsopimus selvyyden ja todistettavuuden vuoksi.

Jos toinen osapuoli vaatii kirjallista sopimusta, sellainen on laadittava. Työsopimuksessa ei voida sopia pakottavien lainsäännösten tai työehtosopimusten vastaisesti. Tehty työsopimus on muutettavissa uudella sopimuksella.

Monilla Akavan liitoilla ja esimerkiksi Ylemmät toimihenkilöt YTN:llä on omia, eri aloille soveltuvia työsopimusmalleja, jotka helpottavat sopimuksen tekoa. Sopimuksen voi tehdä sähköisesti. Työsopimuksen muotoon katsomatta työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista.

Työsopimuksella työntekijä sitoutuu sopimuksen määrittelemissä rajoissa tekemään työnantajalle tämän osoittamaa työtä johdon ja valvonnan alaisena. Työnantaja voi määrätä työn laajuuden, laadun ja paikan. Työnantajalla on myös oikeus valvoa, että annettuja määräyksiä noudatetaan. Työnantajan työnjohto- ja määräämisoikeutta nimitetään direktio-oikeudeksi.

Työsopimusta solmittaessa sovitaan työn vastikkeesta: palkasta ja muista eduista. Niiden on oltava vähintään työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaisia. Ellei alalla ole työehtosopimusta, työehtojen rajat määrittelee työlainsäädäntö.

Toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen sopimus

Työsopimus solmitaan toistaiseksi voimassa olevaksi tai perustellusta syystä määräajaksi. Perusteltu syy määräaikaisuudelle voi olla:

• sijaisuus,
• työn luonne tai
• muu näihin rinnastettava syy.

Pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta enimmillään yhdeksi vuodeksi.

Määräaikainen työsuhde

Määräaikaisessa työsuhteessa sovitaan työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohta. Työntekijän ja työnantajan on noudatettava sopimusta. Määräaikaisuudelle on aina oltava perusteltu syy, esimerkiksi sijaisuus.

Jos työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan loppua, eikä työntekijä saa irtisanoutua ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy. Jos koeajasta on sovittu, työsopimuksen saa tänä aikana purkaa määräajasta riippumatta.

Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti.

Jos määräaikainen työsuhde jatkuu ilman perusteltua syytä, työsuhteen voidaan katsoa olevan voimassa toistaiseksi.

Määräaikaisen työsuhteen voi päättää ennen sovittua ajankohtaa, jos sekä työntekijä että työnantaja tähän suostuvat. Ellei näin toimita ja määräaikaisuus päättyy sovittua aiemmin, sopimuksen purkanut osapuoli on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon.

Määräaikaisessa työsuhteessa ei noudateta irtisanomisaikoja. Työsuhteen voi kuitenkin purkaa samoilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen.

Valtion virkasuhteeseen voidaan nimittää henkilö perustellusta syystä määräajaksi, jonka jälkeen virkasuhde päättyy. Virkamiehelle voidaan virkasuhteen päättymisen jälkeen määrätä maksettavaksi vaatimuksesta 6–24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus perusteettomasta nimityksestä määräajaksi. Määräaikainen virkasuhde voidaan irtisanoa tai purkaa samoilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassa oleva virkasuhde.

Pitkäaikaistyötön voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimusta enimmillään yhdeksi vuodeksi.

Pitkäaikaistyöttömänä pidettään henkilöä, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde (työ- tai virkasuhde) ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehtävän määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Työnantajan ja työntekijän on mahdollista sopia myös useammasta vuotta lyhyemmästä työsopimuksesta. Määräaikaisia sopimuksia voi kuitenkin vuoden aikana tehdä enintään kolme kappaletta ja niiden yhteenlaskettu kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi.

Koeaika

Työsopimusta solmittaessa työntekijä ja työnantaja voivat sopia koeajasta työn alkaessa. Koeaika antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia.

Koeaika on työsopimuslain mukaan enintään kuusi kuukautta. Työnantajalla on oikeus pidentää tätä kuuden kuukauden koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantajan on ilmoitettava koeajan jatkamisesta työntekijälle ennen kuin koeaika päättyy.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika pidennyksineen ei saa olla enempää kuin puolet sopimuksen kestosta.

Jos työehtosopimuksessa, joka sitoo työantajaa, on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeaikana työsopimuksen voi purkaa molemmin puolin asiallisilla perusteilla. Irtisanomisaikaa ei noudateta. Koeaikaan vetoavan on voitava todistaa, että koeajasta on sovittu tai ilmoitettu. Virkasuhteessa koeaika voidaan määrätä korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi.

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen koeaikana muulla paitsi työntekijää syrjivällä tai epäasiallisella perusteella. Perusteen on liityttävä koeajan tarkoitukseen. Työsuhdetta ei siis saa purkaa epäasiallisilla perusteilla koeaikanakaan. Työntekijän ei tarvitse esittää perustetta, jos hän haluaa purkaa työsopimuksen koeaikana.

Millainen on hyvä työsopimus?

Työsopimuslaki säätelee varsin yksityiskohtaisesti työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Sen lisäksi työsuhteesta sovitaan tarkemmin työsopimuksella. Osa työsopimuslain määräyksistä on pakottavia, eli niitä ei voi edes sopimalla tehdä toisin.

Työsuhteen tunnusmerkit

• työn tekeminen toiselle (työnantajalle)
• työn vastikkeellisuus
• perustuu sopimukseen
• työnantajalla on johto- ja valvontaoikeus.

Työsopimus

• Työelämän perussopimus
• Muodoltaan vapaa
• Kirjallinen sopimus on suositeltavampi selvyyden ja todistettavuuden vuoksi
• Työsopimuksessa ei voida sopia pakottavien lainsäännösten tai työehtosopimusten vastaisesti
• Muutettavissa uudella sopimuksella.

Mitä työsopimuksessa tulee olla mainittuna?

• Työsopimuksen osapuolet
• Työsuhteen alkamisajankohta
• Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden perusta
• Työntekopaikka
• Työntekijän pääasialliset työtehtävät
• Sovellettava työehtosopimus
• Palkka, muu vastike ja palkanmaksukausi

Työsopimuksessa voidaan kirjata sopimus myös seuraavista aihealueista:

• Koulutus
• Matkakustannukset, matka-ajan palkka
• Muuta: kertausharjoitusajan palkka, vakuutukset ja sivutoimien luvanvaraisuus

Määräaikaisuus perusteltava

Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi

• sijaisuus
• työn luonne
• harjoittelu tai
• muu toimintaan liittyvä syy mm. tuotantohuiput tai työllistämistuki.

Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana, samoin peräkkäisiä eli ketjutettuja määräaikaisia sopimuksia.

Määräaikaisuus sitoo sekä työnantajaa että työntekijää

Työsopimukseen kirjataan määräaikaisuuden syy ja milloin määräaikaisuus päättyy. Jos työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan loppua. Myöskään työntekijä ei voi irtisanoutua ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy. Jos koeajasta on sovittu, työsopimuksen voi tänä aikana purkaa määräajasta riippumatta.

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti.

Työsopimuksen päättyminen

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen joko työntekijästä johtuvista syistä tai tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Työntekijä saa irtisanoa työsopimuksen syytä ilmoittamatta.

Työsopimuslaissa on määritelty, millaisissa tilanteissa työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Irtisanomissyyn pitää aina olla asiallinen ja painava. Työntekijälle on annettava varoituksella mahdollisuus korjata menettelynsä, jos työnantaja harkitsee irtisanomista työntekijästä johtuvista syistä. Irtisanomisen syynä eivät saa olla muun muassa sukupuoli, poliittiset mielipiteet, uskonto tai lailliseen lakkoon osallistuminen.

Laissa on erityisiä määräyksiä raskaana olevien, äitiys-, isyys- ja vanhempain- tai hoitovapaalla olevien sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen irtisanomisesta.

Tavallisin irtisanomisen syy on se, että yrityksen kannattavuus on heikentynyt tai tuotantoa ja töitä on järjestetty uudelleen eikä työnantajalla ole enää tarjota entistä tai muuta työtä. Työn vähenemisen täytyy olla olennaista ja pysyvää. Jos muuta työtä kuitenkin on tarjolla yrityksessä tai sellaisessa muussa yrityksessä, jossa työnantaja käyttää määräysvaltaa henkilöstöasioissa, työtä täytyy tarjota irtisanomisuhan alaiselle. Jos tarjolla ei ole työntekijän ammattitaitoa vastaavaa työtä, työnantajan on järjestettävä uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota molemmat osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Monissa työehtosopimuksissa on ohjeita irtisanomisjärjestyksestä. Yleensä erityistä ammattitaitoa omaavat ja pisimpään työpaikassa olleet ovat irtisanomisjärjestyksessä viimeisinä.

Työnantajan on tarjottava irtisanotulle työntekijälle työtä työsuhteen päättymisestä vielä yhdeksän kuukauden ajan, jos irtisanottu on työvoimatoimistossa työnhakijana ja työnantaja tarvitsee työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joista irtisanottiin henkilöstöä.

Epäselvissä tapauksissa työntekijä voi selvittää irtisanomisen laillisuuden luottamusmiehen tai ammattiliiton avulla ja riitauttaa asian tuomioistuimessa. Laittomasta irtisanomisesta työnantaja voidaan tuomita maksamaan työntekijälle korvausta hyvityksenä työpaikan menettämisestä.

Työsopimusta ei tarvitse jatkaa laittomissakaan irtisanomisissa.

Työsuhteen purkaminen

Työsuhde voidaan purkaa vain erittäin painavasta syystä ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen purku astuu voimaan välittömästi. Tällaisena syynä voidaan pitää sitä, että työntekijä rikkoo vakavasti joko työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteita.

Jos työntekijä on ollut poissa töistä vähintään seitsemän työpäivää ilmoittamatta työnantajalle pätevää poisaolon syytä, työsuhde voidaan katsoa purkautuneeksi poissaolon alkamisesta lukien.

Työntekijä voi purkaa työsopimuksen päättymään heti ilman irtisanomisaikaa, jos työnantaja rikkoo ja laiminlyö työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteita.

Valtiolla työnantaja voi purkaa virkamiehen virkasuhteen, jos virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.

Irtisanomisaika ja irtisanoutumisaika

Eri osapuolten on noudatettava työsopimusta irtisanottaessa seuraavia aikarajoja, ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa tai työsopimuksessa ole sovittu toisin.

Työnantajan irtisanomisaika

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden
• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut 1–4 vuotta
• kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 4–8 vuotta
• neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut 8–12 vuotta
• kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta

Työntekijän irtisanoutumisaika

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta
• yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta